Hallitus on valmis puuttumaan elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalakiin elintarvikeketjun tasapainottamiseksi
Hallitus lähtee parantamaan maatalouden tilannetta toimenpitein, joilla pyritään vahvistamaan alkutuottajan sopimusasemaa ja maatalouden kannattavuutta. Turvepeltojen käyttö jatkossakin ruoantuotantoon on kirjattu hallitusohjelmaan.
Hallitus aikoo tukea maatalousyrittäjien asemaa esimerkiksi siten, että Välitä viljelijästä -projektista tehdään pysyvä toimintamalli ja lomituspalvelut säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Kuva: Kari SalonenHallitusohjelmassa todetaan, että ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Tämän tulee näkyä jatkossa maataloustukien kohdentamisessa. Hallitus ajaa tukijärjestelmän kehittämistä ja yksinkertaistamista siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon.
Hallitus aikoo hyödyntää suomalaisen ruoan vientipotentiaalia nykyistä paremmin. Ruoan vientiä vauhditetaan uudella kasvuohjelmalla sekä riittävällä TKI-rahoituksella.
Hallitus aikoo panostaa kotimaisen ruoantuotannon kannattavuuteen ja sitä kautta huoltovarmuuden turvaamiseen muun muassa siten, että hallituskaudella ei tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.
Lisäksi hallitus sitoutuu Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin ja aloittaa välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi. Tällä pyritään vaikuttamaan siihen, että alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien parantaminen. Alkutuottajien sopimusasemaa parannetaan avoimella, elintarvikeketjun eri osien kustannuksia kuvaavalla tilastoinnilla ja edistämällä kustannusindeksien käyttöönottoa osapuolten välillä elintarvikemarkkinavaltuutetun ehdotuksen mukaisesti sopimusvapautta loukkaamatta.
Hallitus haluaa nostaa maataloustuottajien arvostusta parlamentaarisena yhteistyönä laadittavalla kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategialla. Lisäksi hallitus aikoo laatia maaseutupoliittisen selonteon ja arvioida tarvetta perustaa kansallinen ruokapaneeli.
Hallitus aikoo tukea maatlalousyrittäjien asemaa myös siten, että Välitä viljelijästä -projektista tehdään pysyvä toimintamalli ja lomituspalvelut säilytetään vähintään nykyisellä tasolla.
Hallitus aikoo edistää energiatehokkaita ratkaisuja kasvihuonealalla. Fosforiasetuksen karjanlantapoikkeuksesta tehdään pysyvä. Turkisalan laatujärjestelmiä kehitetään yhdessä toimialan kanssa.
Hallitus aikoo panostaa Suomen valkuaisomavaraisuuteen. Tavoite on parantaa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa sekä nostaa lopputuotteen kotimaisuusastetta lisäämällä valkuaiskasvien viljelyä.
Kasvu- ja kuiviketurve määritellään hallitusohjelmaan mukaan strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.
Vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä.
Maataloudella on osansa myös luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa: hallitusohjelman mukaan laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ja maatilat ovat tärkeitä elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille.
Hallitus aikoo turvata eläinlääkäripalveluiden saatavuuden, kohtuulliset asiakasmaksut ja päivystyksen koko maassa. Eläin- ja kasvitauteja torjutaan aktiivisesti, ja tautirahastojen perustamista selvitetään.
Hallitus seuraa eläinten hyvinvointilain toteutumista sekä sen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin ja suomalaiseen ruokavientiin. Hallitusohjelman mukaan Suomi vaikuttaa EU:ssa siten, että eläintuotannossa noudatettavat toimintatavat tukevat eläinten hyvinvointia myös muissa jäsenmaissa. Lisäksi tuotepakkausten alkuperä- sekä tuotantotapamerkintöjä parannetaan.
Hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan. Suomenhevosen asema kansallisrotuna turvataan.
Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aktiivisessa ruoantuotannossa olevien peltojen saamiseksi korvauskelpoisuuden piiriin. Tämä toteutetaan siten, että viljelystä poistuneiden lohkojen korvauskelpoisuus jaetaan ELY-keskuksittain takaisin korvauskelvottomille lohkoille hakumenettelyn kautta. Siirto tilojen välillä toteutetaan ilman rahallista vastiketta.
Hallitus aikoo vahvistaa maaseudun elinvoimaa parantamalla maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuutta. Myös sukupolvenvaihdosten ja maatalouden tilusjärjestelyiden edistämistä sekä järkevien tilarakenteiden luomista jatketaan. Luonnonvara-alan sekä elintarvikesektorin koulutusta ja tutkimusta kehitetään vastaamaan muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin.
Artikkelia päivitetty lisätiedoin klo 17.25.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








