Sankarimyytti aina töissä olevasta viljelijästä valmis romukoppaan: Niina Mayerin kotitilalla vaihdettiin viljanviljely muihin töihin, sillä lisätulo oli liian pieni
Sydämen palo ei kannattele vaan se, että saa hyvästä työstä korvauksen, sanoo Lempäälässä tilaa puolisonsa kanssa pyörittävä viljelijä. "Totuus on, että liika työ sairastuttaa viljelijät, parisuhteet ja perheet. "
Lempäälässä tilaa pyörittävä Niina Mayerin tilalla on tehty ratkaisuja työkuorman keventämiseksi. Mantereen tilalla kasvatetaan luomuylämaankarjaa. Lisäksi tila tarjoaa matkailupalveluita. ”Järjestelmä on sairas, jos hyväksytään osaksi normaalia maataloustoimintaa, että koko ajan isompi osa uupuu ja masentuu työn kuormituksen vuoksi. Uupuminen ei ole viljelijän vika.” Kuva: Sanne Katainen”Viljelijä ei pysähdy. Mäkään en ole pysähtynyt kahteen kuukauteen. Se väsyttää ja ärsyttää. Haluaisin mieluummin toimivan ruokajärjestelmän ja reilun korvauksen mun työstä kuin yhden uuden viljelijämyytin.”
Päivityksen sosiaaliseen mediaan kirjoittanut Niina Mayer pitää maatilaa puolisonsa Philipp Mayerin kanssa Lempäälässä. Häntä turhauttaa rajattoman uurastuksen ihannointi, kun tosiasiassa järjestelmä pakottaa tekemään enemmän töitä kuin olisi sen tekijöille hyväksi.
”En tajua, miksi viljelijöistä luodaan sankarimyyttiä, jossa ne tekee töitä ja lisää töitä ja sit vielä vähän lisää töitä. En tajua, miksi me luodaan sitä itse työmme ympärille. Totuus on, että liika työ sairastuttaa viljelijät, parisuhteet ja perheet. Miksi sitä ihannoidaan?”
Kun on aina töissä, ei ole aikaa olla yhteydessä itseensä tai perheeseensä, hän kirjoittaa. Jos on kiire, ei myöskään ehdi miettiä, miten asiat tilalla voisi tehdä paremmin.
”Sydämen palo ei kannattele ikuisesti, vaan se, että saa hyvästä työstä korvauksen.”
Mayer haluaa rikkoa myytin, jonka mukaan onnistunut yrittäjä on aina töissä. Hyvä yritys tarjoaa mahdollisuuden myös levätä ja viettää aikaa perheen kanssa.
Kotitilalla on tehty isompia ja pienempiä päätöksiä tavoitteen eteen. Viime vuonna tilalla lopetettiin viljanviljely. Lisätulo oli pieni suhteessa työmäärään.
”Viljanviljelyn työt jakautuvat koko kesälle. Siitä luopuminen tuo joustoa muun työn järjestämiseen.”
Vastaavasti tuloja hankitaan matkojen järjestämisestä ja neuvonnasta.
Mayerin pariskunta järjesti ennen koronakriisiä maatalousmatkoja Philippin kotimaahan Itävaltaan. Maassa on suomalaisille paljon tuttua, sillä myös Itävallassa on pieniä tiloja ja vaikeat luonnonolosuhteet.
Maa on kuitenkin yrittäjämyönteisempi, Mayer sanoo.
”Hallinto ja hanketoiminta tukevat viljelijöitä.”
Itävallassa viljelijöillä on myös vahva ammattiylpeys. Maanviljelijä on arvostetuimpien ammattien joukossa.
”Itävallassa kukaan ei sano harrastavansa, vaikka lehmiä olisi viisi. Suomalaiset saattavat sanoa harrastelevansa maataloutta, vaikka peltoa olisi useampi sata hehtaaria.”
Silti pariskunta päätyi asumaan Suomeen, tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan lähelle Niinan perhettä.
Mantereen tilaa johdetaan holistic managementin eli kokonaisvaltaisen tilanpidon periaattein. Yhdysvalloista lähtöisin olevassa menetelmässä otetaan huomioon talous, hyvinvointi ja ympäristö. Neuvonta Suomessa on harvoin kokonaisvaltaista, Mayer pohtii.
”Neuvonta, MTK ja tukipolitiikka ohjaavat siihen, että on isompia tiloja, enemmän vastuuta ja enemmän riskejä. Riskit vaikuttavat siihen, että viljelijät uupuvat. Olisiko mahdollista rakentaa monimuotoisuutta?”
Voivottelu on kuitenkin turhaa.
”Jos uutisointi on surkuttelevaa, tulee olo, että ei voida tehdä mitään. Tilalla on monta asiaa, joihin voi vaikuttaa.”
Maataloudessa ongelmien määrä on vakio. Pitää olla välineitä reagoida ongelmiin, Mayer pohtii.
”Jos tuntuu, ettei keinoja ole, uuvut.”
Viljelijät eivät ole ainoita, jotka ovat koronakriisin aikana kritisoineet sankarimyyttiä.
Myös sairaanhoitajat ovat maailmalla nostaneet esiin, ett sankariviitan ja aplodien sijaan heille kelpaisi kunnon palkka sekä kohtuullinen työtaakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
