Virheasennossa syntyneestä vasikasta tuli kepposteleva veijari – lapinlehmäpoika Untamo lähtee suureen maailmaan heti, kun silmä välttää

Olympia-emo huolehtii Untamo-pojastaan tarkasti. Kuva: Anne Rintamäki

Lapinlehmäpoika Untamolla on jo pienimuotoinen fanikunta sosiaalisessa mediassa, sillä vajaan kahden kuukauden ikäinen veijari on vilkasta ja keppostelevaa sorttia, kertoo yrittäjä Anne Rintamäki. Luomukarjatila Anne ja Pojat toimii Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla.

Untamo asustelee samassa osastossa neljän lapinlehmäemon ja kolmen muun sonnipojan kanssa. Ainoastaan Untamo on keksinyt reitin suureen maailmaan.

”Untamo osaa kiivetä ruokintapöydän kautta ovelle ja lähtee seikkailulle heti, jos ovi on jäänyt vähänkään auki. Useita kertoja olemme hakeneet tätä veitikkaa paimenkoirien kanssa”, Rintamäki kertoo.

Vaikka Untamo on nyt reipas veijari, sen elämän alku ei ollut helppo. Kun Olympia-emolla koitti poikimisen aika 29. syyskuuta, Rintamäki huolestui todella. Lievän kohtukierteen vuoksi vasikasta tuntuivat synnytyskanavassa pelkästään pää ja kaula.

Toisin kuin ihmisvauvan vasikan pitäisi syntyä etujalat edellä. Rintamäki soittikin eläinlääkärin paikalle.

Eläinlääkärin tuloon kesti vajaa tunti. Sen ajan Rintamäki rauhoitteli emoa ja varmisti, ettei vasikka työntynyt eteenpäin. Eläinlääkäri sai toisen etujalan esiin ja Untamo vedettiin kiireesti maailmaan.

Rintamäki pitää pienenä ihmeenä, että vasikka syntyi elossa. Hän on vuosien varrella selvittänyt lukuisia virheasennossa tapahtuneita poikimisia, mutta näin hankalaa tapausta ei ollut tullut vastaan aikaisemmin.

Untamon selviämistä todennäköisesti auttoi se, että sikiöpussit säilyivät pitkään ehjänä. Vaikea poikiminen vaati kuitenkin sen verran veroa, että emolle kehittyi kohtutulehdus. Muuten sekä emo että vasikka selvisivät Rintamäen mukaan yllättävänkin hyvin.

”Alkuperäisroduilla on sen verran kovat emovaistot, että ne hoitavat vasikkansa, vaikka olisivat itse vähän kipeitä.”

Untamo sai U-kirjaimella alkavan nimen, kuten muutkin tänä vuonna syntyneet vasikat. Vanhimmat tilalla tällä hetkellä elelevät lehmät ovat I-kirjaimen vuodelta, eli 12-vuotiaita.

5 viikon ikäiset Untamo ja Ukkhu ovat hyvät kaverukset. Kuva: Anne Rintamäki

Rintamäki pyörittää suomenkarjaan keskittynyttä emolehmätilaa avopuolisonsa Iisakki Mäkipelkolan ja poikiensa Iisakki ja Santeri Rintamäen kanssa Kauhavan Kortesjärvellä.

Kyyttö- ja lapinlehmäemoja on tällä hetkellä 45. Vasikat ja nuorkarja mukaan lukien tilan nuppiluku nousee 120:een. Sonnipojat kasvatetaan tilalla itse loppuun, ja lihat myydään suoramyyntinä asiakkaille. Rintamäki onkin kiitollinen lähistöllä sijaitsevasta pienteurastamosta ja alueen aktiivisista Reko-lähiruokaringeistä.

Alkuperäisrotujen säilyminen Suomessa on Rintamäelle tärkeää. Eläimillä on pitkä historia ja ne ovat sopeutuneet pohjoisiin oloihin.

”Esimerkiksi Farmari-messuilla Suomenkarja ry:n osastolla oli hienoa, kun ihmiset pysähtyivät kertomaan tarinoita mummolansa persoonallisista suomenkarjan eläimistä.”

Rintamäki arvelee, että Untamo-vasikan somesuosioon on monta syytä. Lapinlehmien tarina on ollut tänä syksynä paljon esillä, kun Pelson vankilamaatilan geenipankkikarja siirrettiin ammattiopisto Lappian Louen koulutustilalle Tervolaan.

”Ja ovathan lapinlehmävasikat myös kovin suloisia”, hän lisää.