Juustoportti nostaa vuohenlihan liikenneasemiensa ruokalistoille – "Ruokaketjussa on paljon tilaa tämän tyyppisille uutuuksille"

Ukkolan tilalla kaikki pukkikilit ovat risteytyksiä. Nuorillakin pukeilla on komeat sarvet. 

Jonna Ukkolan tilalla Lopella maitoa tuottavien kuttujen pukkikilit kasvatetaan teuraiksi. Kasvatustilana toimii erillinen halli. Kuva: Kari Salonen

Kotimainen vuohenliha on erikoistuote, jonka tuotantomäärien kasvua on tavoiteltu jo useita vuosia. Liha on suosittua etenkin maahanmuuttajien keskuudessa, mutta ravinto­loista tai kaupoista sitä saa hyvin harvoin. Tilanteeseen tulee pian muutos, sillä vuohenmaitoa jalostava meijeriyritys Juustoportti kertoo tuovansa vuohenlihan liikenneasemiensa ruokalistalle talven aikana.

”Kulutuksemme tulee olemaan suhteellisen pientä, mutta olemme sitoutuneet edistämään vuohenlihan käyttöä, vaikka se ei meijerin tuotevalikoimaan kuulukaan. Haluamme toimia esimerkkinä”, toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari sanoo.

Keski-Kasari kertoo itse vakuuttuneensa vuohenlihasta maistettuaan siitä tehtyä burgeria. ”Se oli todella hyvää. Uskon, että ruokaketjussa on paljon tilaa tämän tyyppisille uutuuksille.”

Juustoportilla on viisi liikenneasemaa eri puolilla Suomea.

Vuohenmaidon tuotanto edellyttää, että kuttu poikii. Syntyvistä pukkikileistä valtaosa päätyy toistaiseksi lopetettavaksi heti syntymän jälkeen, sillä niille ei ole tuotantoketjussa käyttöä.

Osa tiloista kasvattaa pukkikilit itse teuraaksi, mutta ketjuun kaivattaisiin lisää toi­mijoita, jotka keskittyisivät lihantuotantoon. Harvalla maitotilalla on siihen aikaa tai sopivia kasvatustiloja, kertoo vuohituottaja ja Suomen vuohiyhdistyksen puheenjohtaja Jonna Ukkola.

”Uskon, että yhteistyötiloja kasvattajille löytyisi maidontuottajien joukosta helposti.”

Ukkola on myös vakuuttu­nut, että lihan parempi tarjonta loisi sille lisää kysyntää.

”Vuohi mielletään useimmi­ten haudutettavaksi patalihaksi, mutta kilien liha sopii hyvin myös grillattavaksi.”

Vainion teurastamo on yksi Suomen harvoista vuohiteurastamoista. Toimitusjohtaja Henri Vainion mukaan kysyntää kotimaiselle vuohenlihalle on jonkin verran, mutta tarjonnan vaihtelu tekee yhtälöstä hankalan.

”Tarjontaa ei ole niin paljon, että sillä voisi pitää yhtään isoa asiakasta tyytyväisenä. Se voisi onnistua lähinnä niin, että tukkuporras keräisi tuotteita pakkaseen ja myisi sitten isompina erinä ostajalle”, Vainio miettii.

Pääasiassa vuohenlihaa ostavat Vainiolta maahanmuuttajat. Heistä moni suosii vanhempien eläinten lihaa, mikä tekee ki­lien markkinoinnista hanka­laa. ”Maksamme kilistä vähän lisähintaa aikuisiin vuohiin verrattuna, mutta markkinoilta lisähintaa on vaikea saada.”

Tuottaja saa parhaan hinnan yli 15-kiloisista kileistä.

Kilinliha on Vainion mukaan laadukasta ja hyvää, mutta saanto ruhosta pieni. Viime vuonna teurastettujen kilien ruhojen keskipaino oli noin 10,7 kiloa, mutta joukossa oli hyvin pieniäkin ruhoja. Tänä vuonna teurastettujen kilien keskipaino on ollut 12 kiloa.

”Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa”, Vainio kannustaa.

Kaikkiaan Suomessa tuotettiin viime vuonna noin 7 000 kiloa vuohenlihaa.

”Kili on pieni ja karitsaakin hitaampi työstää, mikä nostaa teurastuskulut lihakiloa kohden aika korkeiksi. Se vähän helpottaisi, jos ruhopaino oli­si noin 15 kiloa. Mukava olisi, jos kilien kasvatusta tulisi Suomeen lisää. Toivottavasti Juustoportin avaus vaikuttaa siihen positiivisesti.”