MTK: Eläinten hyvinvointi on kaikkien osapuolten tavoite

Jos suomalainen lihantuotanto ei kannata, syömme tuontilihaa. Sen tuotantomenetelmistä on vaikea saada tietoa. Kuva: Markku Vuorikari

"Meillä ja eläinsuojelujärjestöillä on aivan sama tavoite, eläinten hyvinvoinnin edistäminen", MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala painottaa.

Hän on hämmentynyt siitä, että keskustelu uudesta eläinten hyvinvointilaista on mennyt keskinäiseksi nokitteluksi.

Tuottajat aistivat keskustelussa suorastaan pahantahtoisuutta.

"Annetaan esimerkiksi ymmärtää, että tuottajat eivät halua taata eläimille jatkuvaa vedensaantia. Eihän siitä ole kysymys", MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.

"Vesi on maailman halvin tuotantoa edistävä tekijä, eikä kukaan halua pitää eläimiä janoisina."

Kun MTK vastustaa jatkuvan vedensaannin kirjaamista lakiin, kyse on siitä, ettei haluta rakentaa sanktioautomaattia.

"Jos esimerkiksi pari tuntia ulkotarhassa olevalla hevosella ei ole lämmitettyä juomakuppia, sanktio voi napsahtaa, koska vesi saattaa siinä ajassa jäätyä", Suojala kuvaa.

"Tai jos hevosen juomakuppiin on joutunut lantakikkare, vesi ei ole enää hyvälaatuista."

Moni tuottaja elää jo nyt siinä pelossa, että vahingossa rikkoo jotakin monimutkaisista ja vaikeasti ymmärrettävistä säädöksistä. Pelkoa ei tarvita lisää.

Suojala ja Åberg haluaisivat, että eläinsuojelukeskustelussa päästäisiin ulos nykyisistä bunkkereista.

"Tuottajat ovat avoimia kaikelle yhteistyölle, jolla eläinten hyvinvointia pyritään parantamaan", Åberg sanoo. "Mutta eipä ole yhteistyötarjouksia kuulunut."

Hän toivoo, että eläinsuojelukysymyksissä edetään samaan suuntaan kuin ympäristöasioissa.

"15 vuotta sitten siellä oli samanlainen syyttelyn henki. Maatalouden väitettiin ehdoin tahdoin haluavan pilata ympäristön."

Nyt tuottajat ja ympäristönsuojelijat tekevät yhdessä töitä ympäristön hyväksi. Keinoista ja lopullisista tavoitteista saattaa olla eri näkemyksiä, mutta suunta on molemmille selvä ja keskustelu rakentavaa.

Ympäristön hyväksi on tiloilla tehty paljon vapaaehtoisia, tehokkaita toimia, Åberg toteaa. Tuottajat haluaisivat myös eläinten hyvinvoinnin etenevän vapaaehtoisin keinoin, ei pakolla, piiskalla ja pelolla.

MTK:n hevosasiamies Maarit Hollmén huomauttaa, ettei lain kiristäminen välttämättä auta eläimiä.

"Kaikki ne eläinsuojelutapaukset, jotka viime aikoina ovat nousseet esille, ovat olleet jo nykyisen lain vastaisia. Laki ei ole niitä estänyt."

Åberg huomauttaa, ettei eläinsuojelutapauksissa ole ollut kyse siitä, että eläimiä olisi pidetty huonosti taloudellisen edun maksimoimiseksi. Yleensä kyseiset tilat eivät ole tuottaneet enää yhtään mitään, vaan tilanteeseen on ajauduttu jaksamisongelmien takia.

"Siis aivan eri asia kuin jossain muissa maissa, joissa valtava määrä eläimiä ahdetaan pieneen tilaan voiton tavoittelemiseksi."

Suojalaa ärsyttävät keskustelussa esiintyvät yleistykset ja puolitotuudet.

"Sanotaan esimerkiksi, että Ruotsissa porsitushäkit on kielletty. On, mutta lakitekstiä pitää lukea pitemmälle. Siellä todetaan, että 'poikkeustapauksissa' ne on sallittu 7 vuorokauden ajan. Ne on siis sallittu, eikä aikaa voida käytännössä valvoa."

Åberg toteaa, että keskustelussa nostetaan usein esille myös Sveitsi ja Norja. "Mutta samalla unohdetaan, että ne ovat EU:n ulkopuolisia, rikkaita maita, joilla on korkea rajasuoja. Ne voivat maksattaa eläinten lisätilan tai kalliimmat tuotantomenetelmät valtiolla ja kuluttajilla."

Suomen oloissa, EU:n vapaan kaupan piirissä, lisäkustannuksille ei löydy maksajaa.

"Täytyy muistaa, että kotieläintalouden täytyy olla jossain määrin kannattavaa toimintaa, jotta sitä harjoitettaisiin. Jos se ei kannata, se loppuu, ja silloin syömme tuontiruokaa, jonka tuotantotapaan meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa."

Åberg toteaa, että jos säädöksiä tehdään EU-tasolla, Suomi on taatusti eturintamassa. Silloin ei muutettaisi EU-maiden keskinäistä kilpailuasetelmaa.

Åberg toteaa, ettei eläinten hyvinvointilaki ole mikään huutoäänestys, vaikka siltä juuri nyt vaikuttaakin.

"Kyse on kompromissista. Eläinsuojelijat eivät voi saada kaikkea emmekä me voi saada kaikkea."

Suojala toivoo keskusteluun enemmän luottamusta suomalaista kotieläintuottajaa kohtaan.

"Tuottajien omien eläinten asiantuntijuus on keskustelussa tällä hetkellä unohdettu."

Eläinten hyvinvointilain lausuntokierros päättyy helmikuun lopussa.