MTK: Ilmastotiekartan toteutuminen edellyttää kannattavuutta ‒ ruokaviennin kasvu voisi johtaa muutoksiin kartassa
Tiekartan laatimisen jälkeen etenkin pandemia ja sota ovat muuttaneet maailmaa ja kansallisen huoltovarmuuden merkitystä.
Ilmastotiekartan ennusteet ruokavalion muutoksista perustuvat pitkälti suomalaisten syömiseen. Vienti voisi muuttaa tilannetta. Kuva: Carolina HusuMTK:n ja SLC:n kolme vuotta sitten yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa laatima maa- ja metsätalouden ilmastotiekartta toimii melko aktiivisesti järjestön perustyökaluna, arvioi MTK:n ilmasto- ja ympäristöasioiden asiantuntija Jukka Rantala.
Rantala muistuttaa, että kyseessä on kuitenkin tiekartta, ei järjestöjen suoranainen ohjelmapaperi.
”Pitää muistaa, että se tehtiin edellisen hallituksen toimeksiannosta, ja vastaavia tehtiin monelle muullekin alalle kuin maatalouteen. En tiedä, kuinka paljon edellisen hallituksen tiekartat kiinnostavat nykyistä hallitusta. Vai kyseleekö lähinnä oppositio niiden perään”, Rantala pohtii.
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin vakuuttaa, että tiekartalla on ollut ja tulee joka tapauksessa olemaan ohjausvaikutusta.
”On äärettömän tärkeää, että se on tehty.”
Tiekartan laatimisen jälkeen on tapahtunut paljon, etenkin pandemia ja sota ovat muuttaneet maailmaa ja samalla kansallisen huoltovarmuuden merkitystä.
”Myös ruokavientiin on asetettu jämäkämmät tavoitteet tässä hallitusohjelmassa. Jos vienti lähtisi vetämään, osa Suomen pelloista ei ehkä olisikaan tarpeettomia, kuten tiekartassa linjataan”, Wallin pohtii.
”Myös ruokavientiin on asetettu jämäkämmät tavoitteet tässä hallitusohjelmassa. Jos vienti lähtisi vetämään, osa Suomen pelloista ei ehkä olisikaan tarpeettomia, kuten tiekartassa linjataan.”
”Tiekartan ennusteet ruokavalion muutoksista perustuvat paljon suomalaisten syömiseen. Viennin kasvu muuttaisi tilannetta.”
Tiekartan päivitys on kirjattu hallituksen ohjelmaan, mutta aikataulua tai muita reunaehtoja siihen ei ole vielä asetettu.
”Esimerkiksi teknologian kehitys tarjoaa ehkä jo uusia vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseen”, Wallin pohtii.
Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa on useita kirjauksia liittyen ruuantuotantoon ja metsien käyttöön.
Wallin toivoo, että nykyinen hallitus pitää huolen siitä, että maa- ja metsätalousalan tilanne pystytään turvaamaan sellaisena, että aloilla pystytään etenemään tiekartan tavoitteiden suuntaan ja tekemään investointeja hiilensidontaan ja päästöjen vähennykseen.
”Myös budjettiriiheen on asetettu tavoitteita ja ministerikierros aiheeseen liittyen etenee lähiaikoina.”
Syksyn aikana MTK julkaisee tiekartan monimuotoisuuden turvaamisesta.
Rantala arvioi, että suomalainen maatalous etenee pääasiassa tiekartan näkökulmasta oikeaan suuntaan.
”Esimerkiksi nurmiala on lisääntynyt ja raivioiden sekä turvemaiden nurmipeitteisyys edennyt. Lisäksi luonnonhoitonurmien käyttö on nyt joustavampaa. Öljykasvien tilanne on hankala, mutta herneen suosio on kasvanut hyvin, se on kotimaisen valkuaistuotannon kannalta positiivista”, Rantala listaa.
”Kyse on kuitenkin hyvin pitkän tähtäimen toimista, ja on pakkokin olla, jotta ala ehtii sopeutua. Esimerkiksi satotasojen pitää kasvaa. Seuraava EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakausi ratkaisee paljon, mihin suuntaan maatalous lähtee kääntymään. Rahoitus toimiin tulee kuitenkin capista.”
Energiapuolella biokaasuhankkeet ovat edistyneet hitaasti ja aurinkobuumi taas ylittänyt odotukset.
”Tiekartta katsoo vuosiin 2035 ja 2050. Biokaasun kehitys juuri nyt riippuu varmaan enemmän energiamarkkinoiden tilanteesta lyhyemmällä tähtäimellä”, Rantala pohtii.
”Aurinkoenergian suosio on tullut yllätyksenä, jota ei osattu odottaa, ja nostaa todennäköisesti kysymyksiä maankäytöstä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
