Lukijalta: Tietopyyntöjen rajoittaminen kaventaisi demokratiaa ja heikentäisi eläinten hyvinvointia

Porsaita aterialla. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 10.4. tapauksesta, jossa Sikava-rekisterissä olleet tiedot päätyivät sanomalehteen. MT:n toimittaja totesi kommentissaan, ettei valvontakäynnillä ilmenneiden epäkohtien journalistinen raportointi paranna eläinten oloja millään tavalla. Tämä yksittäistapauksen pohjalta vedetty johtopäätös on demokratian, eläinsuojelun ja journalismin hengen vastainen.

Julkisuuslaki antaa jokaiselle oikeuden saada tietoa viranomaisen julkisista asiakirjoista. Valvontaeläinlääkärin tarkastuskäyntejä koskevat raportit ovat julkista viranomaistietoa. Toimittajille ne voivat olla kullanarvoisia dokumentteja, joiden avulla kansalaisille välitetään tietoa suomalaisten eläintilojen tapahtumista.

Eräs journalismin keskeisimmistä tehtävistä on demokratian edistäminen. Onkin varsin erikoista, että toimittaja itse ehdottaa demokratiaa kavennettavaksi.

Se, että julkiseksi tarkoitettujen tietojen luovuttamista toimittajille alettaisiin merkittävästi rajoittaa, osuisi erityisen kipeästi tuotantoeläimiin. Nykymuotoinen eläintuotanto tapahtuu vahvasti suljettujen ovien takana, ja toiminnan julkisuuskuva on tiukasti elinkeinon kontrollissa. Jos tiedonsaantioikeutta rajoitettaisiin merkittävästi, kansalaisten edellytykset saada totuudenmukaista tietoa tuotantoeläinten oloista olisivat nykyistäkin heikommat.

Valvontaeläinlääkärin työ on kuormittavaa, ja resurssit ovat rajalliset.

Sekä eläinsuojelun, lainsäädännön että tilallisten oikeusturvan toteutuminen vaatisi järjestelmätason muutoksia ja resurssien lisäämistä eläinsuojeluvalvontaan. Näin voitaisiin varmistaa, ettei salaiseksi määrätty tieto vuoda jatkuvan kiireen vuoksi vahingossa eteenpäin.

Pi Mäkilä

FM, medianomi AMK, toimittaja

Sari Toivola

eläinten hyvinvointiin erikoistunut viestinnän asiantuntija