Valkuaisomavaraisuutta halutaan lisätä – "Uudet raaka-aineet synnyttävät myös uutta yritystoimintaa"

Härkäpapu esimerkki valkuaiskasvista, jonka viljely on yleistynyt viime vuosina ilahduttavasti Suomessa. Kuva: Markku Vuorikari

Viime perjantaina Suomen ympäristökeskus Syken tiloissa järjestettiin Tulevaisuuden kestävät ruokaratkaisut -seminaari.

Tilaisuudessa avauspuhujana toiminut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti huoltovarmuuden tärkeydestä sekä korosti kotimaisen ruuantuotannon vastuullisuutta.

Suomalaiselle ruualle on etsitty aktiivisesti uusia ruokamarkkinoita ulkomailta. Lepän mukaan siinä on onnistuttu hyvin, mutta panostukset jatkuvat edelleen.

Korkeiden tuotantokustannusten maassa kilpailuvalttina toimii laatu.

"Ulkomailla suomalaiset tuotteet eivät voi kilpailla hinnalla vaan laadulla", Leppä muistutti.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu muistutti, että täysin kotimaista elintarviketuotantoa ei ole. Suomi on riippuvainen tuonnista etenkin energian, valkuaisen, lannoitteiden ja maatalouskoneiden suhteen.

Suomen proteiiniomavaraisuus on heikko. Eläinten ruokinnassa täydennysvalkuaisesta vain 15 prosenttia on kotimaista.

Leppä tarjosi proteiiniomavaraisuuden kasvattamiseen keinoiksi muun muassa nurmi- ja viljasatotasojen kasvattamista, jolloin valkuaiskasvien viljelylle vapautuisi tilaa.

Hän peräänkuulutti myös viljan proteiinipitoisuuden kasvattamista ja rehujen parempaa hyödyntämistä.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg toivoi, että valkuaisomavaraisuutta kehitettäisiin hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Anne Pihlanto ja Marjo Keskitalo esittivät keinoksi viljelyn monipuolistamista eli uusia kasvilajeja viljelykiertoon.

"Erikoiskasvit monipuolistaisivat myös viljelyjärjestelmiä", Keskitalo totesi.

Keskusteluissa nousi esiin kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen: ei riitä, että kasvilajien viljelyä lisätään, vaan niille pitää löytää myös ostajat.

Pihlannon ja Keskitalon mielestä myös uusilla proteiinilähteillä, kuten hyönteisillä tai sienillä, voi tulevaisuudessa olla iso merkitys.

"Uudet raaka-aineet synnyttävät myös uutta yritystoimintaa", Keskitalo muistutti.