Syyskasvien pärjääminen jää harvoin muokkaustavasta kiinni
Syysviljat menestyivät tänä vuonna huonosti erityisesti eteläisessä Suomessa. Kysyimme asiantuntijoilta niiden pärjäämisestä perinteisillä syysvilja-alueilla.
Syysvehnä näytti vielä lokakuun alussa hyvältä, mutta suuri osa syyskasveista tuhoutui talvella. Kuva: Kari SalonenViime talvi oli tuhoisa syysviljoille ja -öljykasveille. Syyskasvit on suuressa osassa maata menetetty kokonaan.
Kysyimme asiantuntijoilta ympäri Suomea, ovatko he havainneet syyskasvien pärjäämisessä eroja suorakylvettyjen ja muokattuun maahan kylvettyjen lohkojen välillä.
Maanviljelijä Tuomas Levomäki Loimaalta kertoo, että syysvehnät ovat tuhoutuneet täysin sekä hänen omilla pelloillaan että Loimaan koulutilalla.
”Ruis onnistui paremmin: yhdellä suorakylvetyllä lohkolla ruis pärjää hyvin. Kyseinen lohko on ollut suorakylvössä jo 22 vuoden ajan. Toisella kevyesti muokatulla lohkolla yli puolet rukiista on tuhoutunut.”
Levomäki ei keksi asialle muuta selitystä kuin juurten syvyyden erot.
”Vuonna 2015 Loimaan koulutilan viljelymenetelmäkokeen lohkoille kaivettiin kuoppia, joista mitattiin rukiin juurten syvyydet. Suorakylvetyllä lohkolla juuret olivat 90 senttimetrin syvyydessä, kun taas muokatulla alalla juuret olivat vain 22 sentin syvyydessä. Voivatko syvällä olevat juuret pelastaa syysviljat talvituhoilta?” Levomäki pohtii.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari kertoo, että Pohjanmaalla ei syysviljoissa ole huomattu suuria eroja.
”Syysviljat ovat täällä pärjänneet ehkä vähän paremmin muokatussa kuin suorakylvetyssä maassa. Suorakylvöä on yleisesti aika vähän Pohjanmaalla”, Toppari kertoo.
Yleisesti syysviljat ovat tänä vuonna pärjänneet Pohjanmaan lakeuksilla hyvin.
Ruis on pärjännyt parhaiten, siinä on vain vähäisiä talvituhoja. Syysvehnässä on havaittu jonkun verran tuhoja.
Syysrapsista vain pieni osa selvisi hengissä. Syysrypsi pärjäsi paremmin.
Syysohraa on kokeiltu, ja osa kasvustosta on talvehtinut. ”Syysohra on aina riski. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun se ei talvehtinyt ollenkaan.”
Muutoin Etelä-Pohjanmaa on syyskasvien kannalta jopa parasta aluetta koko Suomessa.
Myös Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaalta todistaa, että syysviljat ovat onnistuneet Pohjanmaalla hyvin. Pakkasilla oli hyvä lumipeite eikä lumihometta ole havaittu. Haasteena on talven sijaan ollut kevät.
Eroja suorakylvettyjen ja muokattujen lohkojen välillä ei ole huomattu.
”Jos syksyllä torjutaan rikkoja, sillä saadaan vähennettyä lumihomeen riskiä, kun talvehtivaa kasvimassaa on vähemmän.”
Nylands Svenska Lantbrukssällskapin koetoiminnan johtaja Patrik Erlund kertoo, että Uudellamaalla muokkaustapojen välillä ei ole huomattu eroja.
Uudellamaalla syysvilja-alueilla tuhot ovat olleet mittavat. ”En muista näin totaalista tuhoa miltään vuodelta. Syksyllä oraat näyttivät vielä hyvältä, mutta kovat pakkaset, paksu jääpeite ja vaikea kevät veivät viimeisetkin toiveet hyvästä syysviljasadosta.
Uudellamaalla ruis on pärjännyt parhaiten. Syysöljykasvit menetettiin täysin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
