Saarijärven älymaataloushanke sai jättipotin EU-rahaa — ”Kaiken kehitystyön ytimessä on aktiiviviljelijä”

Saarijärven Tarvaalassa toimivan JAMKin Biotalousinsituutin johtava tutkija Hannu Haapala, viestintäsuunnittelija Milla Pohjola, projektipäällikkö Tapani Sauranen, johtaja Minna Lappalainen, POKEn koulutusjohtaja Pekka Janhonen sekä eBee X -dronea pitelevä agrologiopiskelija Iida Appelgren uskovat älykkääseen maatalouteen. Kuva: Petteri Kivimäki

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Biotalousinstituutissa Saarijärvellä käynnistyi syyskuun alussa uusi älymaatalouden hankekokonaisuus, joka sai tuulta purjeisiinsa mojovasta EU-rahoituksesta.

”Finnish Future Farm -hankekokonaisuuden tavoitteena on edistää ekologisesti kestävämmän ja taloudellisesti kannattavamman ruuantuotannon kehitystä. Luomme Biotalouskampukselle ympäristön, jossa uusimpia teknologioita ja viljeltytekniikoita voidaan kokeilla käytännössä”, Jamkin Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen kertoo.

Syyskuusta 2023 kesäkuuhun 2026 kestävän hankekokonaisuuden budjetti kohoaa 3,5 miljoonaan euroon. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto vastaa kustannuksista 80-prosenttisesti.

”EU-rahoituksen saaminen on upea asia, jonka eteen olemme tehneet pitkäjänteisesti työtä. Se mahdollistaa älymaataloushankkeen kokonaisvaltaisen toteuttamisen”, Lappalainen sanoo.

Lopusta rahoituksesta vastaavat Saarijärven kaupunki sekä yrityspuolelta merkittävimpinä Valtra, AcgoPower ja Neste.

Tulevina vuosina Biotalouskampuksella Saarijärven Tarvaalassa testataan siis muun muassa uusinta maatalousteknologiaa.

”Tärkeintä on päästä käytännön tasolla kokeilemaan, mitkä uudet ratkaisut toimivat maataloudessa ja mitkä eivät. Tämä on ollut myös yritysmaailman toivomus”, Jamkin Biotalousinstituutin johtava tutkija Hannu Haapala kertoo.

Hankekokonaisuus keskittyy peltoviljelyyn.

”Testauksessa ovat erilaiset ratkaisut nurmen- ja viljanviljelyssä. Kaiken kehitystyön ytimessä on aktiiviviljelijä. Testaamme tekniikoita ja luomme uusia käytänteitä maatalouteen”, Haapala toteaa.

Biotalousinstituutti etsii parhaillaan lähialueilta yhteistyömaatiloja.

Hanketta täydentää Digitaalinen kaksonen -virtuaaliympäristö, jossa pyritään mallintamaan maatilan toimintaa mahdollisimman tarkasti.

”Kyseessä on simulointimallien kokonaisuus. Digitaalisella maaperällä mallinnuksia voi tehdä rajattomasti, kunhan laskentamalli taustalla on riittävän hyvä”, Haapala kiteyttää.

Biotalouskampuksella niin ikään toimivat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (Poke) sekä biotalouden yrityskiihdyttämö kytkeytyvät mukaan älymaataloushankkeeseen.

”Pokella on Biotalouskampuksella yli sata hehtaaria peltoa, joilla kokeita ja maataloustutkimusta tehdään. Ympäristö on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen ja maailmallakin harvinaisen hyvä maataloustutkimukselle,” Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston koulutusjohtaja Pekka Janhonen korostaa.

Älymaataloushankkeen yhtenä tavoitteena on houkutella Biotalouskampukselle agroteknologian startup-yrityksiä.

”Luomme Biotalouskampukselle ympäristön jonne startupien on helppo sijoittua. Suomi on teknologiamaa, mutta maatalouden mahdollisuudet teknologioiden kehittämisalustana ymmärretään edelleen liian harvoin”, Minna Lappalainen toteaa.

Johtava tutkija Hannu Haapala on tehnyt väitöskirjansa täsmäviljelystä.

Täsmäviljelyn lisääminen on keskeinen tavoite myös Biotalouskampuksen uudessa hankekokonaisuudessa.

Täsmäviljelyssä pellon ominaisuudet selvitetään jokaisesta kohdasta erikseen. Kartoituksen apuna voidaan käyttää muun muassa drooneja sekä ilma- ja satelliittikuvia.

Seuraavaksi mietitään, mitä kullekin pellon kohdalle tehdään. Sitten käytetään työkoneita, jotka säätyvät mitattujen olosuhteiden mukaan. Lopuksi tulos mitataan esimerkiksi satokartoituksella ja kertynyttä tietoa käytetään apuna seuraavan vuoden viljelyssä.

”Maailman kaikista viljelijöistä vain kuusi prosenttia tekee täsmäviljelyä. Tavoitteemme ja myös yritysten tahto on, että prosentti saadaan tästä nousuun”, Haapala kertoo.