Heinäkuussa satanut paikoinvain viidennes normaalista
Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa ja Kymenlaaksossa heinäkuun sademäärät ovat paikoin jääneet jopa 20 prosenttiin keskimääräisistä lukemista, Pro Agria Keskusten liitto kertoo kasvutilannekatsauksessaan.
Pohjois-Suomessa sadetta on saatu tavanomaista enemmän, samoin myös osassa Etelä-Suomea.
Kesä- ja heinäkuun lämpimät säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustot ovat koko maassa viikon–puolitoista normaalia kasvurytmiä edellä.
Nurminadan siemensadosta osa on jo korjattu, ja osalla viljelyalueesta puinnit alkavat tällä viikolla. Myös timotein siementä aletaan korjata tällä viikolla.
Kuminan puinti on alkanut Uudellamaalla. Siemenhernettä päästään puimaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ensi viikolla.
Rukiin puinnit käynnistyvät tällä viikolla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Syysvehnän korjuu alkaa tällä viikolla Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa ensi viikolla.
Syysviljat ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa, jossa rankat sadekuurot lakoonnuttivat puolet ruiskasvustoista.
Kevätviljojenkin puinnit ovat käynnistymässä. Tällä viikolla päästään puimaan aikaisia ohria Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Pohjois-Suomessa ohran puintien arvioidaan käynnistyvän kahden viikon sisällä.
Aikaisten kaurojen puinti alkaa tällä viikolla Uudellamaalla ja ensi viikolla Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla. Muualla maassa kaurakasvustoja päästäneen puimaan elokuun puolivälin jälkeen.
Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat. Kevätvehnä näyttää Pro Agrian mukaan lupaavimmalta.
Aikaisin kylvetyt kevätviljakasvustot ovat yleensä pärjänneet myöhään kylvettyjä paremmin, sillä niille riitti paremmin kosteutta.
Suorakylvettyjen ja tavanomaisesti muokattujen kasvustojen välillä ei ole näkyvillä selviä eroja.
Rikkakasvien torjunta on onnistunut pääosin hyvin. Kasvustoissa on kuitenkin monin paikoin ollut keskimääräistä runsaammin ohdaketta ja valvattia.
Kosteat ja lämpimät säät lisäsivät kasvitautien leviämisen riskiä.
Myös rypsikasvustojen kunto vaihtelee sateiden mukaan.
Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin lähes koko maassa heinäkuun puolivälin jälkeen. Pohjois-Suomessa korjuu on vasta käynnistynyt.
Kuivuus on monin paikoin heikentänyt nurmien jälkikasvua.
Kuivaheinä saatiin pääosin korjattua hyvissä oloissa. Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa sateet vaikeuttivat jonkin verran korjuuta.
Varastoperunan kasvustot ovat mukulanmuodostusvaiheessa.
Vähäsateinen heinäkuu on helpottanut perunaruton hallintaa. Ruttoa on ammattiviljelmillä jouduttu torjumaan tähän mennessä kahdella tai kolmella ruiskutuskerralla.
Puintien aikainen käynnistyminen sekä edellissyksyltä jääneet siemenvarastot kannustavat lisäämään syysviljojen kylvöalaa.
Kiinnostus rukiin hybridilajikkeiden viljelyyn on kasvussa lähes koko maassa.
Syysrypsin ja -rapsin viljely houkuttaa Etelä-Suomen viljelijöitä.
Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa.
Kuivuus on monin paikoin hidastanut tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa kasvustojen ahkerasta kastelusta huolimatta.
Toisaalta sadetta on paikoin saatu liikaakin.
Varastovihannesten kasvu on kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaiset sadon määrän ja laadun. Huippusatoja ei kuitenkaan ole odotettavissa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
