Lihantuottajien kriisi jättää lihatalot vajaakäytölle
Sikaloita on tyhjillään, nautakasvattamoja puolityhjänä ja sen seurauksena lihateollisuus käy vajaalla teholla ja huonolla kannattavuudella. Lihantuotannon kriisi välittyy koko lihaketjuun ja ruokaturvaan.
Kuva: Kimmo HaimiLihantuotannon kustannusten nousu polkee entistäkin rajummin tuottajien mielialoja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, itsekin naudanlihaa tuottava Aarno Puttonen murehtii.
”Viestit kentältä kertovat tyhjilleen jätetyistä sikaloista ja puolityhjistä nautakasvattamoista.”
Kun lihan tuotanto maatiloilla vähenee, se heijastuu suoraan teollisuuteen, Puttonen muistuttaa.
”Kutakuinkin kaikki Suomen siat pystyttäisiin nyt teurastamaan joko Forssassa tai Nurmossa. Eikä kaukana ole, että nautojen teurastamiseen riittäisi yksin Kauhajoki.”
Ilman lihaa ei ole lihataloakaan
”Lihateollisuus ei saa tarpeeksi lihaa. Puolella teholla toimiminen heikentää edelleen kannattavuutta ja tilityskykyä, ja tuottajahinnan korottaminen on entistä vaikeampaa.”
”Jos liha-ala ei löydä yhteisiä linjoja, joilla ketjun joka lenkki pärjää, lihatalojen katolla voi pian olla toinen lippu”, Puttonen sanoo.
Hän viittaa lannoiteyhtiö Yaraan ja Hankkija-Maatalouteen, jotka ovat nyt ulkomaisessa omistuksessa.
”Sitä paitsi on sijoittajienkin etu, että yritys pärjää, ja siihen lihatalot tarvitsevat lihaa.”
Puttonen varoittaa lihatalojen omistajia tuudittautumasta uskoon, että tarvittaessa jalostettava liha tuodaan ulkomailta.
”Suomi tuskin on edullisin paikka jalostaa muualta tuotua lihaa.”
”Toiseksi ei ole varmaa, että halpoja lihaeriä on tulevaisuudessa saatavilla. Ruuan kysyntä maailmalla kasvaa.”
Tuonti heikentäisi vaihtotasetta ja olisi iso riski työllisyydelle, Puttonen varoittaa. Elintarviketeollisuudessa on yli 30 000 työntekijää, ja pitkässä ruokaketjussa vaikutus moninkertaistuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
