Näin hyvinvointikorvaus muuttuu: Purrut saparot vievät jatkossa tuen

Hyvinvoivat siat eivät pureskele toistensa saparoita.  Kuva: Markku Vuorikari

Eläinten hyvinvointikorvaukset (EHK) uudistuvat vuodenvaihteessa.

Korvausta hakeville tiloille kyse on merkittävästä tuesta: Eläinten hyvinvointikorvausta on vuosittain jaossa 75 miljoonaa euroa ja korvausta saa Suomessa noin 5 500 tilaa.

Keskimäärin tuen suuruus on noin 14 000 euroa per tila.

Sikojen hyvinvointia seurataan jatkossa saparoiden avulla, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Timo Keskinen.

Saparot kertovat sikojen vähäisemmästä stressistä ja sitä kautta myös hyvinvoinnista. Raja-arvo tuen saamiseksi on, että ehjien saparoiden osuus on teurastuksen yhteydessä jatkossa vähintään 95 prosenttia.

Voi olla mahdollista, että tulevaisuudessa elektroninen tunnistin havaitsisi vahingoittuneet hännät teurastamoissa automaattisesti.

”Aiemmin EHK:ssa maksettiin viljelijälle tekemisestä: Kunhan kuivitat ja teet työtä. Nykyisin pyritään maksamaan tuloksesta ja keinot tuottaja saa itse valita”, Keskinen tiivistää.

Siipikarjalla vastaava tapa on jo käytössä, mutta mittarina on lintujen jalkapohjien kunto.

Uuteenkin tapaan liittyy haasteita. Hännänpurentaa tavataan sianlihantuotannossa myös epidemioina, jotka voivat puhjeta hetkeksi esimerkiksi sairauden tai lihasikalaan tuotavien porsaiden mukana.

Siksi kokonaisen vuoden sijaan tilannetta tarkastellaan nykyisin puolivuosittain.

Hyvinvointikorvaus on haastava tukimuoto, sillä olosuhteet kotieläintiloilla ovat keskenään valtavan erilaisia, Keskinen muistuttaa. ”On pakko yksinkertaistaa. Ei onnistu, että kaikki saavat kaikkea.”

Toimivimmat käytännöt muodostuvatkin vasta ajan kuluessa.

Jatkossa tiloille vapaaehtoinen hyvinvointisuunnitelma muuttuu pakolliseksi. Muutos ei ole käytännössä suuri, sillä noin 90 prosenttia tukea hakeneista tiloista on tehnyt hyvinvointisuunnitelman ennenkin.

Tänä vuonna uutuutena tulleen hyvinvointisuunnitelman tekemisessä moni viljelijä on hyödyntänyt neuvontaa.

Suunnitelma pitää palauttaa tuen hakuaikana, Keskinen muistuttaa. Jos niin ei tee, se vie oikeuden koko korvaukseen.

Teurassiipikarjan osalta muuttuu laskentatapa. Aikaisemmin tarkasteltiin elävien eläinten keskiarvoa, jatkossa teurasvuoden aikana teuraaksi menneiden eläinten määrää.

Teuraseläinten määrä on läpinäkyvämpi sekä ketjussa vähemmän työläs laskentatapa, Keskinen sanoo.

Mahdollisuuksia panostaa nautojen laiduntamiseen on parannettu lisäämällä vaihtoehtoja ja nostamalla tukitasoja.

Aikaisemmin vaadittiin, että kaikkien naaraspuolisten nautojen on päästävä laitumelle. Jatkossa toimenpiteen voi valita hiehoille, joille laidunnus voi olla esimerkiksi robottitiloilla helpompi järjestää.

Myös tukiohjeiden ulkoasu on muuttunut. Tukiohjeet on pilkottu aiempaa lyhyemmiksi.

Tammikuussa julkaistaan erillinen eläintukiopas, jossa on tietoa kaikista eläintuista ja niihin liittyvistä asioista, kuten eläinten rekisteröinnistä.

Hyvinvointikorvauksen ehdot Ruokaviraston verkkosivuilla

www.ruokavirasto.fi > Tuet > Maatalous > Eläintuet > Eläinten hyvinvointikorvaus