Itävallassa kasvatetaan ”kanojen veljiä”
Laidunnus monipuolistaa kanojen ja kukkojen ruokavaliota, mikä vaikuttaa myös lihan laatuun. Kuvassa Philipp Mayer eläimineen Lempäälässä. Philipp MayerIN KOTIALBUMI Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
Jokaista munintakanaa kohti kuoriutuu kukko, joka on yleensä jo syntyessään tuomittu hyödyttömäksi jätteeksi. Munintarotuiset kukot tapetaan saman tien, koska niitä ei kannata kasvattaa. Broilerirodut kasvavat nopeammin ja vähemmällä rehulla.
Munintarotuisten kukkojen kasvatus on kuitenkin todellisuutta Itävallassa ja Saksassa.
”Se on eettinen vaihtoehto päivän ikäisten tipujen tappamiselle”, selittää itävaltalainen agronomi ja tuleva pirkanmaalainen viljelijä Philipp Mayer.
Mayer puhui Luomuliiton Luomupäivässä Tampereella viime keskiviikkona.
Valtavirtaa kukkojen kasvatus ei ole, vaan muutaman kekseliään yrittäjän hanke.
Itävallassa kukkoja kasvatetaan Toni’s-tuotemerkin alla, joka tunnetaan laiduntavien luomukanojen munista. Toni’s-munantuottajia on yli 300.
Viime keväänä Toni’s toi markkinoille ”munintakanojen veljet”. Tarkkaan ottaen kyse ei ole munintarodusta, vaan uudesta rodusta, joka munii vähemmän mutta kasvaa nopeammin kuin puhdas munintaeläin. Kukot saavuttavat sadassa päivässä 3,5 kilon painon.
Kukkojen elättäminen on muutakin kuin eettisen kuluttajan palvelemista. Maussa ja aminohappokoostumuksessa on huomattavia eroja broileriin verrattuna. Laiduntavan kukon liha muistuttaa enemmän punaista lihaa kuin broilerinliha. Tällä hetkellä Toni’s-kukot päätyvät lähinnä ravintoloiden keittiöihin.
Toni’sin aloitetta muistuttavassa saksalaisessa hankkeessa lähestymistapa on hieman erilainen. Munintarotuisten kukkojen kasvattamiskulut aiotaan kattaa pyytämällä kuluttajilta 4 sentin lisähintaa munaa kohden.
Mayer on tuonut laiduntavat kukot Lempäälään, missä on käynnissä sukupolvenvaihdos hänen avopuolisonsa kotitilalla.
Mitä muita Itävallan oppeja nuori viljelijä aikoo soveltaa?
”Itävallassa on paljon pysyviä laidunmaita. Niiden hoidosta on paljon tietämystä.”
Erikoisuutena Mayer mainitsee kokeilevansa kaurajuuren viljelyä. Suurelle yleisölle tuntematon juures tunnetaan myös ”kasvissyöjien osterina”.
Suomen kasvukausi on lyhyt ja tänä vuonna se oli erityisen hankala, mutta Mayeria se kiehtoo.
”On tosi jännittävää nähdä, miten nopeasti kasvustot kehittyvät keskikesällä.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
