Lohkokirjanpidon muistiinpanot ovat avuksi IP-viljelyssä
Viljelysuunnittelu- ja lohkokirjanpito-ohjelmia valmistavat yritykset ovat jo varautuneet integroidun kasvinsuojelun eli IP-viljelyn vaatimuksiin.
Ohjelmia käyttävät viljelijät eivät tosin ole näiden ominaisuuksien perään vielä kyselleet, kertovat MT:n kyselyyn vastanneet ohjelmistovalmistajat.
Integroitu kasvinsuojelu edellyttää viljelijöiltä käytännössä ennen muuta kasvukauden aikaisia muistiinpanoja niin havaituista kasvintuhoojista kuin niiden torjunnastakin. Lisäksi kasvinsuojelu pitää suunnitella etukäteen mahdollisimman hyvin.
Valtaosa IP:n kannalta tärkeistä ominaisuuksista on käytössä ohjelmissa jo nyt. Useita täydennyksiä ohjelmiin on luvassa vielä ensi kevään aikana ennen kasvukauden alkua, valmistajat lupaavat.
Integroitu kasvinsuojelu on pakollista kaikille viljelijöille ensi vuoden alusta lähtien.
Käytännössä se tarkoittaa kasvinsuojelun huolellista ennakkosuunnittelua, kasvintuhoojien säännöllistä tarkkailua kasvukauden aikana sekä kaiken kasvinsuojeluun liittyvän tarkkaa kirjaamista muistiin. Muistiinpanoja tarvitaan myös talvella, sillä edellisen kesän muistiinpanot ovat avuksi seuraavan vuoden kasvinsuojelun suunnittelussa.
Lisäksi valvonta perustuu todennäköisesti pitkälti kasvinsuojelua koskeviin muistiinpanoihin (MT 18.11.).
Lohkokirjanpidon avuksi on saatavilla suomeksi neljä tietokoneohjelmaa, Suonentiedon Agrineuvos, Softsalon Peltotuki, Datatechin Pelto W ja Pro Agrian Wisu.
Niistä jokaisessa onnistuvat kasvinsuojelua koskevat perusmuistiinpanot viimeistään ensi kevään ohjelmistopäivityksen jälkeen. Näitä muistiinpanoja ovat kasvintuhoojien kuten rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten havainnot sekä niiden torjunta, sen ajankohta, käytetyt valmisteet ja torjunnan onnistuminen.
Esimerkiksi Agrineuvoksessa kukin tuhoojatyyppi kirjataan kullekin lohkolle omaksi ”tapahtumakseen”.
Tapahtumaan kirjataan havaintopäivämäärä sekä viljelijän tarpeelliseksi kokemat lisätiedot, esimerkiksi havaittujen tuhoojien määrä.
”Liitteeksi voi tallentaa dokumentteja ja valokuvia”, kertoo Suonentiedon sovellusneuvoja Miia Korkalainen.
Integroidun kasvinsuojelun yksi oleellinen periaate on sääolojen ottaminen huomioon torjunnan tarvetta arvioitaessa. Wisua lukuun ottamatta kaikissa ohjelmissa säähavainnot on mahdollista kirjata lohkokohtaisesti.
Wisussa säähavaintojen kirjaamisesta on luovuttu, koska Ilmatieteen laitoksen tuottama säädata on nykyisin vapaasti käytettävissä, kertoo tuotepäällikkö Jani Kivipelto Maatalouden laskentakeskuksesta.
Ilmatieteen laitoksen tuottamasta aineistosta saa tilakohtaisen säätiedon suoraan ohjelmaan, jos hankkii viime vuodesta lähtien markkinoilla olleen Wisu Ennuste -lisäosan.
Tietokoneohjelmaa käyttävä voi ensi kesänä halutessaan unohtaa kynänpätkän ja taskulehtiön kotiin, sillä jokaiseen ohjelmaan pystyy tekemään automaattisella paikkatiedolla varustettuja muistiinpanoja vaikka piiriojan pientareelta.
Paikkatieto tarkoittaa käytännössä sitä, että ohjelma paikantaa laitteen sijainnin satelliittien avulla. Tämän sijainnin se tallentaa ohjelmalla tehtävään muistiinpanoon.
Tarvittava laitteisto on kuitenkin syytä tarkastaa etukäteen. Peltotuki-ohjelman mobiilikäyttö vaatii Windows 8 -käyttöjärjestelmällä varustetun tabletin, kertoo Juhani Soiluva Softsalo Oy:stä.
Wisuun ja Pelto W:hen mobiilikäyttöominaisuus tulee automaattisesti ensi kevään ohjelmistopäivityksessä.
Agrineuvokseen pitää puolestaan hankkia mobiilikäyttöä varten ensi keväänä julkaistava Agrismart Mobiili -lisäosa. Se toimii kaikilla markkinoilla olevilla mobiililaitteilla käyttöjärjestelmästä riippumatta, Korkalainen lupaa.
Osaan ohjelmista on saatavilla torjunnan tarpeesta ilmoittava hälytysominaisuus ainakin lisämaksusta.
”Torjuntatarpeen muutoksesta huomautuksen antava ominaisuus sisältyy kevään 2014 päivitysversioon”, lupaa Raimo Kunnari Pelto W:tä valmistavasta Datatechistä.
Wisussa hälytys sisältyy Wisu Ennuste -lisäosaan.
Kivipellon mukaan Wisu Ennuste yhdistää lohkokirjapidosta kasvitaudin riskiin vaikuttavat tekijät Ilmatieteen laitoksen tuottamiin tilakohtaisiin säätietoihin.
”Sen perusteella ohjelma laskee taudin todennäköisyyden lohkolla viikon kuluttua. Kun kasvitaudin riskiarvo ylittyy, Wisu Ennuste lähettää hälytyksen viljelijän puhelimeen.”
Torjunnan tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat lohkon esikasvi, muokkausmenetelmä, viljelty lajike sekä kylvöpäivä.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
