Lähestyvä kelirikko houkuttelee ylikuormiin
Kelirikon läheisyys lisää puunkuljettajien kiirettä ja houkutusta ylikuormiin. Kyseessä on raskaan liikenteen harmaan talouden muoto, joka vääristää alan kilpailua.ROVANIEMI
Ylikuormaongelma kärjistyy harvaan asutuilla alueilla, kuten Lapissa, jossa kattavan kuormitusvalvonnan järjestäminen on välimatkojen takia vaikeaa.
”Ylikuormista ei päästä eroon niin kauan kuin niistä maksetaan kuljetusyrityksille”, täräyttää Lapin poliisilaitoksen raskaan liikenteen ekspertti, ylikonstaapeli Jarkko Rytilahti .
Ylikuormat lastataan uusien, lokakuussa voimaan tulleiden, sallittujen kokonaismassojen päälle. Näin on käynyt etenkin 7- ja 8-akselisissa ajoneuvoyhdistelmissä, joiden suurimmat sallitut kokonaismassat ovat 64 ja 68 tonnia.
”Jos verrataan tilannetta aikaan ennen kokonaismassojen korotusta, osa puukuormista kuljetetaan nyt entistä täydempinä.”
Puutavara-autoissa on käytössä vaakajärjestelmät, jolloin kuormitus on tarkasti tiedossa jo lastausvaiheessa.
”Eivät ne ylikuormat vahingossa synny”, Rytilahti vakuuttaa.
Metsähallitus maksaa ylikuormista
Viranomaiset ovat ryhtyneet nujertamaan raskaaseen liikenteeseen pesiytynyttä harmaata taloutta yhteistuumin. Poliisin mukaan jokaisen valtionyhtiön tulisi sitoutua tähän valtion asettamaan tavoitteeseen.
”Metsähallituksen pitäisi olla asiassa esimerkillinen ja lopettaa ylikuormista maksaminen kokonaan.”
”Parin vuoden ajan olemme käyttäneet kolmen tonnin leikkuria, jonka ylittävästä ylikuormaosuudesta ei makseta”, kertoo Metsähallituksen resurssipäällikkö Erkki Herttuainen Rovaniemeltä.
Rytilahden mukaan suurimman hyödyn ylikuormista saa kuljetuksen tilaaja, ei kuljetusyritys.
”Jotta sama tavaramäärä saataisiin kuljetettua laillisesti, ajoon pitäisi pestata lisää autoja ja niihin kuskeja.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



