Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • ”Pöljien säädösten” tulkki auttaa viljelijöitä jaksamaan

    ”Aina on toivoa, yksin ei tarvitse selvitä.”Niina Suorsa
    MTK:n Lapinlahden yhdistyksen sosiaalivastaava Kaija Korhonen tietää, millaista maatalousyrittäjän arki on.
    MTK:n Lapinlahden yhdistyksen sosiaalivastaava Kaija Korhonen tietää, millaista maatalousyrittäjän arki on. Kuva: Pentti Vänskä

    Viljelijöille on tarjolla monenlaista apua, jota kannattaa rohkeasti pyytää.

    ”Olen kuuntelija ja viestinviejä puolin ja toisin”, lapinlahtelainen Kaija Korhonen kuvailee. Hän on MTK:n Lapinlahden yhdistyksen sosiaalivastaava – henkilö, jonka puoleen viljelijät voivat vaikeuksissaan kääntyä.

    Eniten palautetta tulee lomituksen toimivuudesta.

    ”Siellä se mylläkkä on”, hän viittaa lomituslain muuttumiseen tänä vuonna.

    Viljelijät kaipaavat paljon apua myös Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tekemiin päätöksiin liittyen.

    ”Yhdessä ihmetellään esimerkiksi silloin, kun tapaturmaa ei hyväksytä työtapaturmaksi.”

    Korhonen toivoo, että viljelijät ottaisivat häneen ajoissa yhteyttä.

    ”En ole psykologi, mutta pystyn antamaan vinkkejä, kenen puoleen voi kääntyä.

    ”Esi­merkiksi taloudellisissa ongelmissa neuvon kääntymään Pro Agrian talouspuolen neuvojan pakeille.”

    Ammatiltaan Korhonen on maatalousyrittäjä. Hänellä on yhdessä puolisonsa kanssa Lapinlahdella hiehokasvattamo, jossa kasvatetaan yhden maitotilan hiehot.

    Hän on ollut mukana MTK:n toiminnassa niin kauan, ettei omien sanojensa mukaan edes muista vuosien määrää.

    Sosiaalivastaavaksi hän ryhtyi, kun ”olen tällainen sosiaalitantta luonteeltani”.

    ”Minulla on huoli virkasiskojen ja -veljien jaksamisesta ja toimeentulosta.”

    Korhonen saa voimaa sosiaalivastaavan tehtävän hoitamiseen, kun epäoikeudenmukaisuuksia saadaan oikaistua.

    ”Pöljiä säädöksiä on saatu tulkittua maalaisjärkisemmiksi.”

    Korhonen kuuluu työ­ter­veys­­­huollon yhteistyöryhmään, jossa käydään läpi viljelijöiden terveyteen ja jaksamiseen liittyviä asioita.

    Itä-Suomen MTK-liitoilla on yhteinen sosiaalivaliokunta, joka tarpeen vaatiessa ottaa yhdessä kantaa asioihin.

    Sosiaalivastaavan lisäksi maatalousyrittäjiä auttaa MTK-Pohjois-Savon Voimaa arkeen -hanke, josta vastaa projektipäällikkö Niina Suorsa.

    Hanke on suunnattu viljelijöille sekä muille maaseudun yrittäjille. Tavoite on opettaa yrittäjiä havaitsemaan oma uupumuksensa ja reagoimaan siihen ajoissa.

    Suorsa tekee yrittäjän luvalla tilakäynnin. Yrittäjä itse voi pyytää Suorsaa käymään. Tilakäynnin voi yrittäjän luvalla tehdä myös tilan kanssa yhteistyötä tekevä henkilö, esimerkiksi lomittaja tai eläinlääkäri.

    Suorsaan on ottanut yhteyttä parikymmentä erilaisissa elämän- ja yrittämisen muutostilanteissa olevaa maatilaa.

    ”Osa tuottajista on tarvinnut kriisiapua, osa neuvoja pitkittyneistä talousvaikeuksista selviämiseen. Joku on niin uupunut, ettei enää jaksa hoitaa asioitaan.”

    Joukossa on tiloja, joiden toiminta ajetaan alas. Joku tuskailee eläkepäätöksen kanssa.

    Muutama tila on pyytänyt apua viranomaisten kanssa asiointiin ja päätösten selventämiseen. 

    ”Ulkopuolisen kanssa puhuminen auttaa järjestämään omia ajatuksia, erottamaan oleellisen ja hallitsemaan kaaosta. Aina on toivoa, yksin ei tarvitse selvitä.”

    Osalla yrittäjistä on edessä uudelleenkouluttautuminen uuteen ammattiin. Tähän sekä työttömyyteen ja pitkittyneeseen sairauteen liittyvät asiat ovat tuottajille vieraita, Suorsa sanoo.

    Yrittäjänä toimineelle työttömyyspäiväraha, markkinatuki tai työnhakuvelvoite ovat vieraita käsitteitä toisin kuin palkansaajille.

    ”Ei tiedetä kenen puoleen kääntyä ja mitä asioita minnekin pitää ilmoittaa. Yllätyksenä tulee muun muassa se, että Kelaan voi toimittaa tietoja takautuvasti mutta työvoimatoimistoon ei. Jälkimmäisen maksamat etuudet astuvat voimaan vasta ensimmäisestä työttömäksi ilmoittautumispäivästä.”

    Asioista tiedottaminen on Suorsan mielestä sen tahon tehtävä, jonka vastuulla asian järjestäminen on.

    Ihmiset tarvitsevat henkilökohtaisia palveluita, kaiken muuttaminen vain sähköiseen muotoon ja puhelinpalveluihin ei ole oikea suunta.

    Esimerkiksi lomakkeita viranomaisten ja yrittäjän pitäisi yhdessä käydä läpi ja tehdä vaikka muistilista asioista, jotka tuottajan pitää hoitaa.

    Suorsan toive on, että maa­talousyrittäjän ei tarvitsisi täyttää samoja asioita kysyviä lomakkeita uudestaan ja uudestaan.

    ”Miksi viranomaisten välille ei luoda järjestelmää, jossa tieto liikkuisi paikasta toiseen. Paperien pyörittäminen vie aikaa, joka on pois henkilökohtaisesta palvelusta.”