HRVFarmilla erilaisia rekisteriin kirjattavia tapahtumia on noin sata viikossa.
Nautarekisterin hitaus turhauttaa tuottajia
Jukka Ruunaniemi tuskailee nautarekisteri-ilmoitusten hitautta yhdessä HRVFarmin karjanhoitajan Heidi Mäen kanssa.Osa kotieläintiloista on todella pettyneitä siihen, miten hidasta esimerkiksi syntyneiden eläinten ilmoittaminen Ruokaviraston uuteen nautarekisteriin on.
Maidontuottaja Helena Pesonen Rautjärveltä kertoo, että kahden poikimisen ilmoittaminen kesti viimeksi lähes puoli tuntia.
”En halua ajatella, kauanko menee niillä tiloilla, joilla ilmoitetaan monta kymmentä eläintä.”
Pesosta harmittaa, että hyvin toimiva systeemi muuttui rekisterin uudistamisen myötä huonommaksi.
”Minun maatilani -ohjelma toimi ennen tosi hyvin, eikä nautarekisterin muutosten pitänyt vaikuttaa siihen. Pelkäsin, että ongelmia kuitenkin tulee, ja niin tulikin.”
Samat mietteet vahvistaa saarijärveläinen maidontuottaja Jukka Ruunaniemi. Hän on yksi kolmesta osakkaasta HRVFarmilla. Eläimiä on yhteensä noin tuhat ja erilaisia rekisteriin kirjattavia tapahtumia tulee noin sata viikossa.
”Kun eläimiä on paljon, myös ongelmat näkyvät nopeasti. Tuskin kaikki on silti vielä tullut esiin”, Ruunaniemi arvioi.
Ison tilan ongelmaksi on muodostunut myös se, että rekisteriä hallinnoiva Ruokavirasto käyttää vain eläimen EU-tunnusta. Tiloilla monia töitä hoidetaan sitä lyhyempien korvanumeroiden avulla.
Jos tilalla on paljon ostoeläimiä, joukossa voi olla useita, joilla on sama korvanumero. Siksi esimerkiksi HRVFarmilla on lisätty näissä tapauksissa alkuun yksi numero eläinten erottamiseksi. Tämä toimi vanhassa nautarekisterissä mutta ei uudessa. Rekisterin uudistuksen yhteydessä lisätyt numerot katosivat.
Minun Maatilani -ohjelmaan muokatut numerot saatiin takaisin, mutta esimerkiksi nautojen terveystietojärjestelmä Nasevaan ei.
”Siellä [Nasevassa] tehtävien kirjausten kanssa on oltava todella varovainen. Pelkkään korvanumeroon voi luottaa, ettei esimerkiksi lääkitys kirjaudu väärälle eläimelle”, Ruunaniemi kertoo.
Hänen mielestään Naseva-kirjausten riskistä pitäisi varoittaa tuottajia. Hallinnon ei pitäisi vain todeta, että ongelma ei kosketa heitä, koska kyse ei ole virallisista EU-tunnuksista, Ruunaniemi harmittelee.
Muitakin ongelmia tilalla on ollut. Joiltakin ostoeläimiltä on esimerkiksi kadonnut pitopaikka, eikä niille ole pystynyt tilaamaan korvausmerkkiä.
Lisäksi virheitä on ollut teuras- ja välitysvasikkalistoissa. Tämä lisää epävarmuutta, ja kasvattaa inhimillisten virheiden riskiä, kun ohjelma kaatuu kesken toiminnon, sanoo Ruunaniemi.
”Nykyisin viikko yleensä alkaa soittamalla Mtechiin tai Ruokavirastoon. Tuntuu, että meille annettiin käyttöön ohjelmisto, joka oli kesken ja virheitä korjaillaan jälkikäteen.”
Virheitähän ei saisi tulla, sillä niistä vastaa aina viljelijä.
Monet tuottajat arvostelevat nautarekisterin hitautta.
Haastattelun aikana Ruunaniemi avaa rekisterin. Sen avautumista odotellessa hän ehtii avata sujuvasti 3‒4 muuta verkkosivustoa.
”Kyse on ohjelmiston hitaudesta, ei nettiyhteyden. Yleensä asioiden pitäisi kehittyä. Tässä tuntuu, että Ruokavirasto palasi modeemien aikakauteen. Yhtään kertaa en ole esimerkiksi tehnyt syntymäilmoituksia niin, että en olisi aloittanut hommaa välillä alusta.”
Ruunaniemi uskoo, että ohjelman hitaus lisää virheellisten kirjausten riskiä, koska keskittyminen herpaantuu odotellessa herkästi. ”Ja virheitähän ei saisi tulla, sillä niistä vastaa aina viljelijä.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
