Yli vuosikymmen tautisuojauksen etulinjassa – Ruokaviraston tiimi sai vuoden sikateko -tunnustuksen

Ruokaviraston ASF-tiimi on tehnyt pitkään töitä afrikkalaisen sikaruton parissa. Yhteiskuvaan Helsingin Viikissä 22. syyskuuta ehtivät erikoistutkija Jonna Kyyrö (vas.), jaostopäällikkö Miia Kauremaa, jo eläkkeelle jäänyt erityisasiantuntija Leena Oinonen sekä erityisasiantuntia Susanna Pesonen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen Sikayrittäjät palkitsevat Ruokaviraston afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjuntatiimin sen yli kymmenen vuotta tekemästä jatkuvasta, tiiviistä ja tuloksellisesta yhteistyöstä elinkeinon kanssa.

”Onnistuneen yhteistyön ansiota on muun muassa se, ettei ASF:ää ole todettu Suomessa toisin kuin kaikissa muissa EU:n itärajan maissa”, sanoo Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg

Vuoden sikateko -tunnustuksen saaja on nyt ensimmäistä kertaa viranomaistaho. Tunnustusta on myönnetty vuodesta 2007.

”Tuntuu tosi hyvältä. Viranomaiset mielletään herkästi valvontatahoksi, mutta tässä on tullut esiin yhteistyö ja siitä saatu tunnustus”, sanoo jaostopäällikkö Miia Kauremaa Ruokavirastosta.

Hän muistuttaa, että kiitos tunnustuksesta kuuluu koko tiimille – myös heille, jotka ovat jääneet tiimistä eläkkeelle.

Laboratorion ulkopuolisilta suljetun oven takana tehdään töitä ASF:n torjumiseksi. Afrikkalainen sikarutto on sioille kohtalokas tauti, johon ei ole lääkitystä eikä rokotetta. Toistaiseksi tautia ei ole todettu Suomessa.  Kuva: undefined

”Meidän työmme kohderyhmiä ovat tavalliset kansalaiset ja matkailijat, metsästäjät, sikatilat sekä eläinlääkärit”, Kauremaa kertoo.

Torjuntatiimin töihin kuuluu esimerkiksi erilaisten monenlaisten ohjeiden tekeminen. Eläinlääkäreitä opastetaan siinä, miten toimia jos epäillään ASF:ää tuotantosioilla tai villisioissa. Metsästäjille puolestaan tehdään näytteenotto-ohjeita.

Tiimiläiset ovat olleet muun muassa matkamessuilla tiedottamassa ASF:n asettamista tuliaistuontirajoituksista. Lisäksi on tehty animaatiovideoita ja sosiaalisen median sisältöjä yhdessä sikayrittäjien kanssa, Kauremaa kertoo.

Ruokavirastossa seurataan tiiviisti myös koko maailman ASF-tilannetta ja mietitään, miten se pitää huomioida tautiin varautumisessa ja tiimin koulutuksessa.

”Työ on jatkuvaa, koska afrikkalaisen sikaruton torjunta on kuin maraton: työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti niin taudin torjumiseksi kuin hävittämiseksi, sillä sitä on erittäin vaikea hävittää kuten Baltian maista nähdään.”

Viron heikentynyt tautitilanne on konkretisoinut tarpeen pitää aihetta jatkuvasti esillä, Kauremaa sanoo. Viestiä afrikkalaisen sikaruton vaaroista ja torjumisen tärkeydestä on pidettävä esillä vuodesta toiseen, jotta varautuminen ei unohdu.

”Työ on jatkuvaa, koska afrikkalaisen sikaruton torjunta on kuin maraton: työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti niin taudin torjumiseksi kuin hävittämiseksi”, jaostopäällikkö Miia Kauremaa sanoo.  Kuva: undefined

Kauremaa nostaa esiin neljä asiaa, joista on pidettävä huolta, jotta afrikkalainen sikarutto saadaan pidettyä edelleen pois Suomesta.

Ensinnäkin on tärkeä, että villisikojen määrä pysyy matalana ja sairaina ja kuolleina löydetyistä villisioista lähetetään näytteitä tutkittavaksi Ruokavirastoon.

Toiseksi eläinlääkäreiden ja sikojen pitäjien on muistettava epäillä tautia ja kolmanneksi sikatilojen on huolehdittava tautisuojauksestaan.

Neljäs ja hyvin tärkeä asia on, että matkailijoiden ei pitäisi tuoda sianliha- tai villisianlihatuotteita Suomeen ulkomailta, ellei voi varmistua niiden olevan alueelta, jossa afrikkalaista sikaruttoa ei esiinny.

”Suomessa metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista noin 90 prosenttia tutkitaan ASF:n varalta”, Berg lisää.

”Tämä on eurooppalaisittain ja jopa maailmanlaajuisesti huipputasoa. Ruotsissa tai Virossa ei ole vastaavaa kattavuutta. Tämä on esimerkki onnistuneesta viestinnästä ja yhteistyöstä.”

Ruokaviraston ASF-tiimin edustajat saivat vuoden sikateko -tunnustuksen perjantaina 26. syyskuuta Ikaalisissa pidetyssä sikaseminaarissa.