Viljelijä kannustaa maaseudun väkeä uurnille: Nyt tarvitaan myönteistä kapinahenkeä ja EU:hun "tolkun ihmisiä"

Jukka Kittilä valmisteli torstaina penkkejä mansikan istutuksia varten. Kuva: Kari Salonen

Jokaisen maatalouden ja metsätalouden parissa työskentelevän suomalaisen on tärkeää käyttää äänioikeuttaan myös EU-vaaleissa, korostaa pälkäneläinen erikoiskasvinviljelijä Jukka Kittilä.

"Äänestäminen on helpoin ja vaivattomin tapa vaikuttaa. Ennakkoäänestyksessä tai varsinaisena äänestyspäivänä täyttää lapun ja pudottaa uurnaan ja homma on hoidettu", hän tiivistää.

Kittilä toteaa haastattelun alkajaisiksi suhtautuvansa EU:hun ja Suomen EU-jäsenyyteen kriittisesti. Siitä huolimatta hän kannustaa uurnille.

"Suurin virhehän on jo tehty, kun Suomi on EU:hun liittynyt. Nyt meidän on pidettävä huolta siitä, että asioistamme on päättämässä sellaiset henkilöt, jotka ajavat EU:ssa Suomen ja suomalaisen maatalouden asiaa."

Kittilä tiivistää äänestämisen merkityksen kolmeen tavoitteeseen: Suomea edustamaan pitää saada meppejä, joilla on suhteellisuudentajua, jotka tajuavat isoja asiakokonaisuuksia ja jotka ymmärtävät ja arvostavat suomalaista maataloutta.

"Julkisessa keskustelussa näkyy, miten monilta on kadonnut suhteellisuudentaju ihan täysin", Kittilä toteaa ja viittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta käytävään keskusteluun.

"Paljon puhutaan lihan ja maidon kulutuksesta tai metsien hoidosta, mutta ei nähdä oikeasti ideologioiden taakse eikä osata suhteuttaa asioita toisiinsa."

Hän näkee suurena riskinä sen, että eurooppalaisilla päätöksillä Suomen maaseudun asemaa kurjistetaan entisestään.

"EU:hun tarvitaan päättäjiksi tolkun ihmisiä. Kukaan muu ei meistä huolehdi kuin me itse."

Erityisen suuri riski on, jos EU:ta kehitetään entisestään liittovaltion suuntaan. Liittovaltio-EU:ssa päätöksiä tehdään isoimpien valtioiden ehdoilla, ja siinä pelissä Suomi olisi häviäjä, Kittilä korostaa.

"Sellaisessa EU:ssa Suomi olisi ravintoketjun väärässä päässä."

Keskiviikkoiltana ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän päätyttyä äänestyksen kerrottiin olleen hieman viime EU-vaalien ensimmäistä päivää vilkkaampaa. Kuten edellisissäkin EU-vaaleissa, nytkin äänestysaktiivisuus näyttäisi olevan korkeinta isoissa kaupungeissa.

Miksi vaalit jätetään väliin useammin maaseudulla kuin kaupungeissa?

"Monet ovat maaseudulla vaipuneet pessimismiin ja lannistuneet. Tilanne koetaan jo toivottomaksi eikä 'myönteistä kapinahenkeä' ole ilmassa", Kittilä arvioi.

Hän viittaa myönteisellä kapinahengellä siihen, että asioihin pyritään vaikuttamaan vaalien kautta: äänestämällä ehdokkaita, jotka aidosti ajavat unionissa Suomen asiaa – sekä nykyisten että tulevien sukupolvien.

”Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat sen, millaisessa Suomessa omat lapsemme tulevat elämään.”