väitös Uupunut viljelijä ei jaksa tuottaa turvallista ruokaa
Vaikka viljelijän työhyvinvointi ei näy suoraan kuluttajalle, se on tärkeä osa ruuantuotannon vastuullisuutta ja kestävyyttä. Kuormittavuudesta huolimatta viljelijät pitävät luonnonläheistä työtään antoisana.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan noin joka neljäs viljelijä kokee voimattomuutta ja väsymystä. Noin joka viides puolestaan kärsii nukahtamisvaikeuksista ja unettomuudesta. Molemmat oireet ovat lisääntyneet vuoden 1992 seurantatutkimukseen verrattuna.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että yli kahden viikon pituinen torjunta-aineiden ruiskutustyö on yhteydessä henkisen hyvinvoinnin oireisiin, kertoo tutkija Marja Kallioniemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on löydetty yhteys torjunta-aineille altistumisen ja viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin oireiden välillä. ”Kannattaa ehdottomasti pitää huoli suojautumisesta torjunta-aineiden ruiskutustyön aikana”, Kallioniemi muistuttaa.
Esimerkiksi Australiassa viljelijät tekevät paljon itsemurhia, kun etenevä ilmastonmuutos, maataloustuotteiden kaupan globalisoituminen ja maatalouspolitiikan vaikutukset ajavat heitä ahdinkoon. Tutkimuksissa on todettu torjunta-aineiden olevan kytköksissä henkiseen pahoinvointiin ja masennukseen, Kallioniemi kertoo.
Tutkimuksen perusteella päätoimiset viljelijät kokivat vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Arkea kuormittavia asioiden määrä kuitenkin kasvaa koko ajan, kuten hintavaihtelut, poikkeukselliset ilmasto-olosuhteet ja kasvaneen maatilakokonaisuuden hallintaan liittyvä osaamistarve.
Eniten kuormittavat tilan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, erilaiset maatalouden harjoittamiseen liittyvät säännöt sekä hallinto ja maatalouspolitiikka, sää ja luonnonolosuhteet sekä työympäristöön liittyvät vaarat, Kallioniemi täydentää kirjallisuuskatsauksen pohjalta.
Työhyvinvoinnin ongelmiin puuttumista ja niiden korjaamista vaikeuttavat pitkät välimatkat, perinteinen omavaraisuutta ja -voimaisuutta korostava ajattelumalli sekä henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyvät ennakkoluulot ja leimautuminen.
Kallioniemen väitöstutkimus koostuu vuonna 2004 tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 1 200 päätoimista viljelijää. Toinen, kesällä 2007 kerätty laadullinen tutkimusaineisto koostui kymmenestä haastattelusta ja työn havainnoinnista maidontuotantotiloilla.
Haastattelututkimuksen mukaan suurin osa keskimäärin nelikymppisistä maitotilan naisista halusi olla ammattinimikkeeltään maatalousyrittäjä.
Kallioniemen mukaan vanhat ajattelumallit vaikuttivat yhä arkeen, ja naisten ammatillinen asema on usein määrittelemätön tai väärin ymmärretty, vaikka he tekivät tiloilla pitkää päivää erilaisissa työtehtävissä eläinten hoidosta kirjanpitoon ja konetöihin pellolla.
MAIJA ALA-SIURUA
MMM Marja Kallioniemen väitöskirja Työhyvinvointi maatiloilla, Stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä
ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla tarkastetaan 31.8. klo 12 Helsingin yliopiston
maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
