Uusvanhat toimet tekevät ilmastoviisaaksi – "Kun alkaa pohtia kasvinviljelytilan ilmastotoimia, kannattaa aloittaa maaperästä"

Riitta Savikko kertoo, että jokaiselle tilalle voidaan löytää sopivat ilmastoratkaisut. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jutta Mykrä

Monet voivat ajatella kasvinviljelytilojen ilmastotoimien olevan uusia tai ennennäkemättömiä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Riitta Savikko näkee asian toisella tavoin. ”Keinot ovat uusvanhoja, mutta nykypäivään tuunattuja.”

Ilmastotyö ei siis ole rakettitiedettä. Savikko kertoo, että ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä maan kasvukunnosta huolehtimisen kanssa.

”Kun alkaa pohtia kasvinviljelytilan ilmastotoimia, kannattaa aloittaa maaperästä. Voi miettiä, miten siellä saisi hidastettua hiilen hajoamista ja miten peltoon saisi lisättyä eloperäistä ainesta. Kannattaa miettiä asiaa kasvinviljelyn ytimestä.”

Keinoiksi Savikko ehdottaa ilmastonmuutoksen varautumisen kolmea V-kirjainta eli vesitaloutta, viljelykiertoa ja viljelykasvivalintoja.

Peltojen vesitalouden rooli kasvaa, sillä sadanta kasvukauden lopussa lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä.

”Länsi- ja Etelä-Suomessa on tulevaisuudessa ennusteiden mukaan entistä enemmän märkiä syksyjä ja vesisateisia syystalvia. Jotta pellot pysyisivät hyvässä kunnossa näissä oloissa, kannattaa lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Alus- ja kerääjäkasvit, nurmet viljelykierroissa myös kasvinviljelytiloilla, luonnonhoitonurmet sekä syyskylvöiset kasvit ovat hyviä valintoja.”

Monipuoliset viljelykierrot auttavat myös pienentämään ilmastonmuutoksen myötä kasvavaa kasvintuhoojapainetta ja lisäämään eloperäisen aineksen säilymistä maassa.

Ilmastonmuutokseen varautumisen liittyvät toimenpiteet ovat Savikon mukaan osittain samoja hillintätoimien kanssa. Esimerkiksi maan eloperäisen aineksen lisääminen ja vesitaloudesta huolehtiminen ovat yhtä lailla hillintää kuin varautumistakin.

”Kasvit tarvitsevat sekä ilmaa että vettä kasvaakseen hyvin. Eloperäisen aineksen kerryttämisessä monipuolinen viljelykierto on tärkeä.”

Savikko kertoo, että kierrossa kannattaisi olla monipuolisesti useita erilaisia kasvilajeja, jotta ne muokkaisivat maata tehokkaasti erisyvyisillä juurillaan.

Lisäksi kierrossa kannattaisi olla kasveja, jotka tarjoavat juuriensa kautta ravintoa maan mikrobeille. Siten maahan kertyy entistä enemmän eloperäistä ainesta.

Rasittavatko nämä ilmastotoimet kukkaroa? Savikon mielestä näin ei välttämättä ole. ”Toimet eivät vaadi suuria investointeja. Esimerkiksi monipuolisemman viljelykierron tai viljelykasvien seoksen voi toteuttaa siten, ettei tarvita uusia koneita.”

Lisäksi naapuriyhteistyö on kustannustehokasta. Esimerkkinä Savikko mainitsee sen, että karjatilalliset naapurit voivat auttaa kasvinviljelytiloja tuomaan viljelykiertoihin nurmia.

Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen varautumisesta voi seurata taloudellisia hyötyjä.

Savikko kuvailee, että pellon hoitaminen on tuottoisaa, etenkin jos kasvukuntoa parantavat panokset hankitaan niiden ollessa edullisia.

Savikko kehottaa myös pohtimaan, mitä omilla pelloilla oikeasti kannattaisi viljellä. Esimerkiksi pelkkä rehuohra voi olla taloudellisesti heikko vaihtoehto, ja sen korvaaminen jollain muulla kasvilajilla voisi Savikon mielestä olla järkevää myös ilmastosyistä.

Maanviljelijä törmää usein siihen, ettei tiloille ole tarjolla helppoja ja yksinkertaisia ilmastoniksejä. Maatalouden ilmastovaikutusten kaventaminen ei ole samanlaista kuin sähkön säästäminen valonkatkaisinta painamalla.

Savikon mukaan syy löytyy luonnon monimutkaisesta luonteesta ja tilojen moninaisuudesta.

”Maataloudessa toimitaan biologisten prosessien kanssa. Ilmastoviisaat ratkaisut kullakin tilalla riippuvat muun muassa peltojen maalajeista, tuotantosuunnasta, tilan sijainnista Suomessa, tuotteiden markkinoista, kehitystyöhön käytettävissä olevasta ajasta ja omista kiinnostuksen kohteista.”

Savikko kuitenkin muistuttaa, että jokaiselle tilalle voidaan löytää sopivat ratkaisut.

”Kannustan kysymään neuvoja neuvojilta ja kanssaviljelijöiltä. Kokemuksista oppii, vaikka välttämättä ei tarvitsekaan tehdä niin kuin muut sanovat.”

Myös Internetin syövereistä voi löytää apua ilmastopohdintaan. Savikko suosittelee esimerkiksi kuuntelemaan pod­casteja.