Ensimmäinen kylvöennuste julki: Kaura-ala kasvaa, muiden viljojen laskee – yli miljoonan hehtaarin vilja-ala ennakoi hintojen laskua

Kauran hyvä hinta suhteessa muihin viljoihin on nostanut sen suosiota. Kuva: Lari Lievonen

Kaura-alan ennustetaan kesällä 2024 kasvavan neljä prosenttia viime vuodesta, mutta kaikkien muiden viljojen pinta-alat pienenevät.

Tiedot ilmenevät Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) julkaisemasta kylvöalaennusteesta. Ennusteen on Vyrille kasannut Kantar Agri. Se perustuu noin tuhannen viljelijän antamiin vastauksiin tammi–helmikuussa tehdyssä kyselyssä.

Ohran yhteisala tippuisi kolme prosenttia 394 400 hehtaariin. Ohra olisi edelleen selvästi Suomen viljellyin vilja, vaikka pinta-ala tulisi alle 400 000 hehtaarin.

Kaura-ala kasvaisi ennusteen mukaan noin 11 000 hehtaaria 333 800 hehtaariin.

Kevätvehnälle ennustetaan seitsemän prosentin laskua ja kylvöala olisi silloin 164 100 hehtaaria. Syysvehnää kylvettiin 14 prosenttia edellisen vuoden viljelyalaa vähemmän 58 800 hehtaaria.

Ruisala putosi 27 prosenttia 19 800 hehtaariin. Syysruisvehnä kasvattaa suosiotaan ja pinta-ala lähes tuplaantuu 9 000 hehtaariin.

Syysviljojen alat perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) joulukuussa julkaisemiin ennakollisiin syyskylvöalatilastoihin.

Seos- ja vihantaviljoja aiotaan kylvää 42 100 hehtaaria, laskua kuusi prosenttia viime vuodesta.

Kokonaisvilja-ala pienenisi kolme prosenttia edellisestä vuodesta, mutta pysyisi edelleen yli miljoonassa hehtaarissa.

Kun vilja-ala laskee, öljykasvien, kuminan ja ympäristönurmien alat kasvavat.

Yhteensä syys- ja kevätöljykasvien kylvöala olisi ennusteen mukaan 43 500 hehtaaria, kun viime vuonna niitä oli 30 900 hehtaaria.

Kumina-ala kasvaisi yli 2 500 hehtaaria 19 700 hehtaariin. Herneala pysyisi ennallaan, mutta härkäpavun viljely vähenisi.

Erilaisia ympäristönurmia ja kesantoja ennustetaan olevan yhteensä 226 800 hehtaaria. Viime kesänä niitä oli 216 200 hehtaaria.

Markkinatilanne näkyy suunnitelmissa. Kauran hyvä hinta suhteessa muihin viljoihin on nostanut sen suosiota.

Kannustus erikoiskasvien viljelyyn sekä heikompien peltojen siirtäminen ympäristönurmille näkyy myös ennusteen numeroissa.

Maatalouden kustannuskriisillä olisi kuitenkin voinut odottaa olevan suurempiakin vaikutuksia viljelyaloihin jo kahtena edellisenä vuotena sekä nyt tulevana kesänä.

Kokonaisvilja-ala on ennusteen mukaan edelleen pysymässä yli miljoonassa hehtaarissa. Keskimääräisillä hehtaarisadoilla se tarkoittaa ainakin lievää ylituotantoa.

Ylituotannon on todettu olevan syy miksi Suomessa yleensä viljan hinnat ovat muuta Eurooppaa matalammat.