Onko toripöydän mansikka oikeasti kotimaista, entä lihatiskin naudanfile? Uusi tutkimusmenetelmä auttaa alkuperän varmistamisessa

Kotimaisuus on myyntivaltti, joten joskus tuontiruokaa saatetaan väittää suomalaiseksi. Kuva: Johannes Tervo

Ruokaväärennökset yleistyvät maailmalla, ja niitä on havaittu Suomessakin – esimerkiksi tuontiruuan väittämistä kotimaiseksi.

Ruokavirastossa on pitkät perinteet ruokaturvallisuuden ja ruuan alkuperän tutkimuksessa. Pian olemassa olevien menetelmien rinnalle saadaan ehkä uusi.

Uuden tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää strontiumisotooppikoostumuksien vaihtelua maatalousympäristöissä ja luontaisessa maaperässä.

Menetelmä perustuu siihen, että kaikki kasvit ja eläimet tarvitsevat kalsiumia. Strontium käyttäytyy samalla tavalla kuin kalsium, joten sitä kulkeutuu kalsiumin mukana pieniä määriä maaperästä kasveihin ja niitä syöviin eläimiin.

Raskaana alkuaineena strontiumin isotooppikoostumus ei juuri muutu siirtyessään maaperästä kasviin tai tämän syövään eläimeen.

Strontiumin isotooppikoostumus vaihtelee alueellisesti. Sen avulla voidaan siis määritellä, millaisella geologisella alueella ruoka on tuotettu.

Strontiumisotooppimenetelmän kehittäminen ruokaväärennösten tutkimukseen -hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tutkimusta johtaa erikoistutkija, filosofian tohtori Maria Lahtinen-Kaislaniemi.