Kasvintuhoojien uhka on todellinen
Mitä enemmän tavarat, elintarvikkeet ja ihmiset liikkuvat, sitä suuremmiksi kasvavat myös niiden mukana matkaavien kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien riskit. Suomi ei ole enää entiseen tapaan suojassa niiden uhalta.
Luonnonvarakeskuksen kasvitautitutkimuksen koeruutuja. Kuvituskuva. Kuva: Marita WaenerbergKuluva kesä on osoittanut monella tapaa sen, miten vaikeaksi kasvintuotanto saattaa olla ilmaston muuttuessa käymässä. Poikkeuksellisia säitä on koettu niin koto-Suomessa kuin ympäri Eurooppaakin. Kasvukauden alkupuolella Suomea koetteli kuivuus, joka vaihtui heinäkuiseksi märkyydeksi. Siinä missä Suomen olot vielä mahdollistavat viljelyn, eteläisessä Euroopassa koetut kuivuus ja kuumuus uhkaavat laajalla alueella jo tosissaan viljelymahdollisuuksia.
Ilmastonmuutoksen haasteet eivät kuitenkaan rajoitu vain lämpötila- ja kosteusolojen suoriin vaikutuksiin, vaan sen myötä olosuhteet voivat muuttua myös kasvinterveyden näkökulmasta peruuttamattomalla tavalla. Mitä lämpimämmäksi ilmasto Suomessa muuttuu, sitä todennäköisemmin saamme riesaksemme myös sellaisia kasvintuhoojia, joita vastaan suomalainen ruoantuotanto ei ole vielä joutunut kamppailemaan.
Ilmastonmuutoksen ohella uusia kasvinterveysuhkia tuovat kasvien lisäysaineistojen ja elintarvikkeiden maahantuonti sekä väestön lisääntyvä liikkuvuus. Ihmisten ja erilaisten tuotteiden mukana matkaavat myös monet taudit, tuholaiset ja rikkakasvit. Vanha tuttu esimerkki on ulkomaisen kylvösiemenen mukana kaikkialle Suomeen levinnyt hukkakaura, uudempia esimerkiksi tomaatin ruskokurttuvirus, jota löydettiin Kauppapuutarhaliiton Ruokavirastolla teettämässä selvityksessä kaikista tutkituista tuontitomaattinäytteistä (MT 9.8.).
Yhä todennäköisemmin suomalainen ruoantuotanto saa riesakseen uusia kasvintuhoojia.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julisti Suomen aloitteesta vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveyden teemavuodeksi. Teema jäi kuitenkin pitkälti koronapandemian jalkoihin, ja useat vuoden tapahtumista jouduttiin perumaan. Nyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa ja EU:n komissio kumppaneineen ovat käynnistämässä uutta kasvinterveyskampanjaa, jonka yksi merkittävistä tavoitteista on lisätä ymmärrystä erityisesti puutarhaharrastajien tuomiin siemeniin, mukuloihin ja taimiin liittyviästä merkittävistä riskeistä.
Suomi on yksi PlantHealth4Life-hankkeen 12 pääkohdemaasta, perustellusti. Suomi oli pitkään varsin eristynyksissä elintarvike- ja kasvinlisäysaineistojen tuonnilta, ja myös muuta Eurooppaa viileämpi kasvukausi on osaltaan ollut Suomen turvana. Jatkossa näihin tekijöihin on yhä vaikeampi luottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
