Uutisanalyysi: Konkarieläinlääkäri arvioi keskustelua herättäneen Siat-näyttelyn

Eläinlääkäri Tapio Harmanen toivoo, että joku tekisi näyttelyn myös tuotantoeläinten hyväksi tehdystä työstä Suomessa. Kuva: Harri Kallio-Kurssi

Kuvataitelija Terike Haapojan ja kirjailija Laura Gustafssonin Seinäjoen taidehallissa esillä oleva Pigs – Siat on herättänyt paljon puhetta ruokamaakunnan keskuksessa. Taidehallin vieressä toimi Itikka-osuuskunta teurastamoineen vuodesta 1914 1980-luvulle asti.

Kolmiosaisen teoksen äänimaisema vie kävijän isoon saliin, jossa kaiuttimet välittävät sikojen röhkintää odotustilassa ennen seuraavan päivän lahtausta.

Toinen osio on video globaalista eläinteollisuudesta valokuvin ja englanninkielisin tekstiväläyksin. Taiteilijoiden mukaan "kokonaiskuva hukkuu rehuntuotannon, bakteerien ja työntekijöiden olosuhteiden moninaisiin verkostoihin".

Kolmas videodokumentti esittää eläinten turvakodissa Porvoossa elelevän Paavon näkymiä tämän valjaisiin kiinnitetyn kameran välityksellä.

Keskustelu näyttelyn soveltuvuudesta yläkouluikäisille nousi pintaan, kun Kurikka ja Kauhava peruivat lasten lähettämisen näyttelyyn. Vierailut koettiin liian ahdistavaksi maataloustuotantoa kritisoivan näyttelyn nähneiltä oppilailta saadun palautteen perusteella.

Miten näkemäänsä arvioi sikojen elinoloihin monipuolisesti perehtynyt kurikkalainen eläinlääkäri Tapio Harmanen?

"Moni polemiikin jälkeen näyttelyn nähnyt on sanonut, että sehän oli ihan pliisu. Mielestäni tietty arvopohja ja poliittinen värittyneisyys ehdottomasti näkyvät tässä taustalla. Onhan niin, ettei mitään synny ilman kitkaa tai ongelmaa – ei sikatalouskaan ole poikkeus. Mutta missä määrin tuotannosta pyritään tekemään mahdollisimman inhimillistä ja hyväksyttävää? Kyllä pohjoismaissa ollaan tässä aika pitkällä", Harmanen sanoo ja harmittelee nykytilannetta, jossa koko tuotantoala on syvissä vaikeuksissa.

"Näyttely ei anna selvää kuvaa siitä, että tämä ei ole suomalaista tuotantoa, eivätkä tekstit kerro siitä. Luulen myös, etteivät läheskään kaikki ymmärrä, mitä niissä kerrotaan. Vaatii perehtymistä sikatalouteen voidakseen ymmärtää, mistä on kyse."

Englantilainen tekstitys menee Harmasen mukaan yli hilseen, mutta luo mielikuvan. "Jos kaveri sanoo, ettei ikinä enää syö sianlihaa, ajatus voi tarttua. Sianliha on yksi tärkeimmistä proteiinilähteistä, jolla on kohtuullinen hiilijalanjälki. Meillä myös pystytään tuottamaa ohraa ja kauraa, joilla viljapossut kasvavat."

Kotimaisen tuotannon puolesta puhuvat Harmasen mukaan laatu ja velvoitteet. Sikatuottajalla pitää olla voimassa Eläinten terveys ETT ry:n hallinnoima sikava-sopimus, joka edellyttää, että eläinten oikeuksia huomioidaan ja että tuotanto tapahtuu laadullisesti sekä eettisesti hyvin.

Vaatimuksiin kuuluvat eläinten vapaus liikkua sekä huolehtiminen ruokinnasta, kivunhoidosta ja taudeista. Salmonella ja MRSA ovat harvinaisia Suomessa.

"Yskää, aivastustautia, kapia tai sinikorvatautia ei saa olla. Eläinlääkärit neuvovat ja valvovat esimerkiksi kolmen kuukauden välein tilanteen mukaan lääkityksiä ja ohjeistavat tiloja. Näyttelyssä listatusta yhdeksästä antibiootista meillä käytetään lähinnä vain kahta, ja poikkeustapauksissa voidaan käyttää jotain harvinaisempaa laboratoriomäärityksellä."