Oman tuulivoimalan mahdollisuudet kiinnostivat Pohjanmaalla

Terho Riihon tuulivoimala 600 kW Töysässä, Tuurin tuulivoimapäivän osallistujia Kuva: Suvi Niemi

TÖYSÄ (MT) Tuulivoimalla voidaan lisätä maatilan energiaomavaraisuutta sekä pienentää hiilijalanjälkeä, mutta investoinnin kannattavuus arveluttaa monia.

Töysäläisen koneurakoitsijan Terho Riihon tuulivoimala ei pyörinyt tutustumispäivänä tiistaina. Viime vuonna se tuotti kuitenkin yli 400 000 kilowattituntia sähköä.

”Mylly jauhaa sähköä omaan tarpeeseen. Joskus tulee ylijäämää, jonka myyn yleiseen sähköverkkoon, joskus taas joudun ostamaan”, hän kertoo.

Riiho hankki 600 kilowatin voimalansa käytettynä Saksasta. Keski-Euroopassa tuulivoimaloita vaihdetaan nyt tiuhaa tahtia suurempiin, minkä vuoksi käytettyjen voimaloiden hinta on laskenut.

Uudet voimalat maksavat noin puolitoista miljoonaa euroa megawattia kohden. Käytetyn voi saada edullisemmin.

”Jos maatilan sähkölasku on vaikka 40 000 euroa vuodessa, tämän kokoinen tuulivoimala maksaa itsensä takaisin viidessä–kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen voimala jauhaa ilmaista sähköä omaan käyttöön ja sähkönmyyntituloja isännän ja emännän eläkerahastoon”, Riiho laskee.

Tuulivoimalan takaisinmaksuaika riippuu suuresti sijoituspaikan tuulisuudesta, Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen toppuuttelee.

”Teollisessa tuulivoimassa hankkeen takaisinmaksuajan on laskettu olevan 12 vuotta silloin, kun huipunkäyttöaika on 2 400 tuntia ja investointi 1,4 miljoona euroa megawatilta.”

Valtion tukien piiriin pääsevät vain uudet, yli 500 kilowatin voimalat.

Mikkonen muistuttaa muistakin käytettyihin voimaloihin liittyvistä seikoista: ”Kannattaa selvittää, miten voimalaa on huollettu, kuka sitä huoltaa jatkossa ja saako voimalaan sopivia varaosia kätevästi.”

Sekä uusi että käytetty tuulivoimala tarvitsee aina joko rakennus- tai toimenpideluvan. Yleensä yli 100 kilowatin voimala tulkitaan rakennukseksi, mutta käytäntö vaihtelee kunnittain.