Kauran vienti vetää Suomesta, Venäjän vientirajoitusten vaikutukset vielä vähäiset viljamarkkinoilla

Kauralla vientimäärät ovat merkittäviä. Ohraa ja vehnää on Suomesta hankalampaa viedä. Kuva: Kari Salonen

Viime viikolla uutisoitiin Venäjän asettamista viljan vientikiintiöistä sekä vientiverosta vehnälle.

Markkinoilla vientirajoitukset eivät ainakaan vielä suurempaa käännöstä aiheuttaneet. Tietoja rajoitteista oli liikkunut pitkin syksyä ja niitä oli leivottu hintoihin jo ennen viime viikkoa.

Pariisin hyödykepörssissä maaliskuun vehnänoteeraus nousi reilu viikko sitten perjantai-iltana uusien tietojen saattelemana, mutta palautui alkuviikosta lähes ennalleen.

Perjantai-iltapäivästä noteeraus oli 208 euroa tonnilta, kun se viikkoa aiemmin ennen nousupiikkiä oli 206 euroa.

"Toistaiseksi Venäjän vientirajoitukset eivät ole olennaisesti vaikuttaneet kansainväliseen viljamarkkinaan", sanoo Avena Nordic Grainin kansainvälisestä viljakaupasta vastaava Sam Tallberg.

"Kyseessä ovat mekanismit maan sisäisten hintojen hillitsemiseksi; Venäjän viljatase ei ole alijäämäinen vaan vientiin riittää kyllä viljaa ja viennin odotetaan myös jatkuvan."

"Markkinat ovat kääntäneet katseensa Australian erittäin suureen vehnäsatoon sekä Etelä-Amerikan sadonkorjuuseen", Tallberg sanoo.

Kokonaisuus nähdään vähän myöhemmin, mutta toki joitain välittömiä vaikutuksia markkinoilla on ollut, viljakaupan johtaja Tarmo Kajander Hankkijalta sanoo.

Verohuhut käänsivät laskussa olleen vehnän hinnan takaisin nousuun ja hinta palasi marraskuun lukemiin.

"Tuleva vehnävero on nostanut Venäjän vientihintoja ja Egypti osti tällä viikolla ukrainalaista ja romanialaista vehnää Venäjän asemasta", Kajander kertoi torstaina.

Vehnäkaupassa Venäjältä jäävää tilaa ottavat muut Mustanmeren maat sekä Australia, Argentiina ja Yhdysvallat. EU-maiden vehnän vientimäärät ovat alhaisia heikosta sadosta johtuen.

Suomen viljan viennin haaste on pienet määrät. Sekä vehnän että ohran vientilaivaukset ovat toteutettavissa käytännössä vain suurilla 30 000–60 000 tonnin laivoilla.

"Tällaisen määrän kerääminen kerralla yhteen satamaan on aina suuri ponnistus ja tämänvuotisen pienen sadon myötä erityisen haastavaa", Tallberg sanoo.

Tämän hetken arvioiden mukaan muiden kuin kauran vientimäärät jäävät Suomessa kohtuullisen pieniksi, Kajander arvioi.

"Toki yleisesti ottaen kyselyjä on ehkä hieman tullut lisää markkinoilta", hän lisää.

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman arvioi viime viikolla, että Suomesta voisi lähteä talven aikana parikin suurta viljalaivaa Kiinaan (MT 16.12.).

Tallberg ei usko, että kauraa lukuun ottamatta viljaa riittäisi tänä talvena Suomesta merkittäviä määriä vientiin.

"On vaikeaa nähdä Kiinan kysynnän yltävän Suomeen asti, kun ohraa on kuitenkin tarjolla huomattavasti lähempää", Tallberg sanoo.

Kiinan viennin suhteen tehdään selvityksiä parhaillaan, Kajander kertoo.

"Viljan tarjonta myös ratkaisee onko isompien viljalaivojen vienti edes mahdollista loppukauden aikana. Kotimaassa on tällä hetkellä hyvä kysyntä viljoille", Kajander sanoo.

Soijan hinta on noussut hyvän kysynnän ansiosta. Samaan aikaan Etelä-Amerikassa kuivuus on hidastanut kylvöjä.

Rapsin hinta on noussut soijan perässä. Euroopassa rapsia ei ole riittävästi, vaan sitä tuodaan Ukrainasta, Kanadasta ja Australiasta.

Perjantai-iltapäivästä helmikuun rapsinoteeraus Pariisin hyödykepörssissä oli kohonnut 413 euroon tonnilta.