Nurmen perustaja: pyri kymppitonnin kerhoon

Anu Ellä kehottaa tarkastamaan kaikki nurmet. Länsi-Suomen nurmet näyttävät asiantuntijan silmin viime talven jäljiltä todella hyviltä. Kuva: Vilma Ellä

Nurmituotannon asiantuntija Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta vetää kahdeksaa nurmentuotannon kehittämisryhmää. Ryhmiin osallistuvien viljelijöiden kuiva-ainesato on ollut keskimäärin yhdeksän tonnia hehtaarilta. Monia asioita on tehty oikein.

"Nurmi pitää perustaa huolellisesti, jotta se kasvaa tiheänä ja tasaisena heti ensimmäisenä vuonna. Kylvöjälki ratkaisee suuren osan satotasosta", Ellä painottaa.

"Jos nurmi jää harvaksi, se pitää täydennyskylvää heti ensimmäisenä keväänä. Juuri nyt on oikea hetki tarkistaa kaikkien nurmilohkojen kunto."

Nurmien perustamisessa vaikeuksia aiheuttavat suojaviljan liian kova varjostus ja nurmen siementen asettuminen tiiviisti riveihin, jolloin rivivälit jäävät tyhjiksi.

"Suojaviljan korjaaminen kokoviljasäilörehuksi varmistaa nurmen kasvuun lähtöä. Siemeniä pystyy puolestaan levittämään hieman tasaisemmin tuunaamalla konekalustoa. Liian syvää kylvöä on myös varottava", Ellä opastaa.

Täydennyskylvöihin kannattaa ryhtyä aina, kun kasvusto näyttää harvalta tai aukkoiselta. Parhaan tuloksen täydennyskylvöt tuovat ensimmäisenä ja toisena vuonna. Jos aikoo kasvattaa samaa nurmea yli neljä vuotta, on täydennyskylvö hyvä tehdä joka toinen vuosi. Neljää vuotta pidempää nurmikiertoa Ellä ei yleensä suosittele.

"Kolmannen satovuoden jälkeen kannattaa alkaa miettiä nurmen uusimista. Hyviä satoja saavat viljelijät lopettavat nurmen usein siinä vaiheessa, kun se on vielä hyvännäköinen. Silloin kiertoon ei tule yhtään huonomman sadon vuotta."

Kun nurmen perustaminen onnistuu hyvin ja kierto on nopeaa, ei rikkaruohotorjuntaa tarvita välttämättä kuin perustamisvuonna. Jos samaa nurmea pidetään yli viisi vuotta, joutuu kasvinsuojeluruiskua käyttämään säännöllisesti.


Siemenseoksen valintaa Ellä pitää tila- ja lohkokohtaisena asiana. Tavoitteena pitää olla tiheä kasvusto jokaisella korjuukerralla.

"Joillain tiloilla puhdas timotei ja runsas lannoitus voi riittää huippusatoihin, mutta harvoin se toimii jokaisella lohkolla. Monipuolinen siemenseos on riskien hallintaa. Vähintään viiden lajin seoksista on saatu erityisen hyviä tuloksia", Ellä kertoo.

Siemenseoksista hän pitää timotein, englanninraiheinän ja ruokonadan seosta sopivana koko Suomeen, jos raiheinää täydennetään säännöllisesti. Nurmipalkokasveista apila on aina hyvä valinta, kunhan sen osuus kasvustossa pysyy maltillisena. Valko- ja alsikeapilan yleistymistä puna-apilan rinnalla Ellä pitää hyvänä kehityksenä.

"Sinimailanenkin on hyvä kasvi säilörehunurmelle, mutta pitää muistaa, että se vaatii sopivan kasvupaikan ja kestää talvea vain eteläisimmässä Suomessa."


Nurmien lannoituksen aika on käsillä. Lannoitus pitää sovittaa aina maan omaan ravinnepitoisuuteen.

"Kaliumin puute tuntuu rajoittavan kasvua monilla nurmilla. Fosforin otossa on alueellisia eroja, joten kasvien fosforitilaakin kannattaa tarkkailla. Typpimäärää voi vähentää vasta silloin, kun apilaa, sinimailasta ja muita nurmipalkokasveja on kasvustossa yli 25 prosenttia kasvustomassasta."

Ellä suosittelee tekemään ravinneanalyysit joka vuosi kasvusto- tai rehunäytteistä. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti rikin, mangaanin, kuparin ja sinkin määrään sekä magnesiumin ja kalsiumin suhteeseen.

"Kun tekee kaikki nurmenviljelytyöt huolella, voi tavoitteeksi asettaa 9–10 tonnin kuiva-ainesadon useamman vuoden jaksolla. Kymppitonnin kerhosta puhutaan ja se on hyvä tavoite", Ellä kannustaa.


Nurmituotannon huippuosaaja suosittelee säilörehunurmille useimmiten kolmen korjuun taktiikkaa.

"Satomäärä ei välttämättä eroa kahden kerran korjuusta, mutta laatu on yleensä parempi, etenkin toisen sadon kohdalla. Saavutettava laatuetu pitää tietysti suhteuttaa korjuukustannuksiin. Voi olla, että urakoitsijaa käytettäessä kolmea satoa ei kannata aina tavoitella. Esimerkiksi emolehmätiloilla korkea D-arvo ei ole yhtä tärkeä kaikissa satoerissä kuin maitotiloilla."

"Myös 2,5 korjuun taktiikka on tyypillinen. Jos nurmi pääsee kahdella korjuukerralla kasvamaan syksyllä liian pitkäksi, pitää se kuitenkin jotenkin hävittää ennen seuraavan kasvukauden alkua."

Säilöntäaineen valintaan Ellä ei ota kantaa, sillä korjuutyön laatu vaikuttaa säilönnän onnistumiseen enemmän. Hän kuitenkin muistuttaa, että kovin kostean rehun kohdalla happosäilöntä on usein varmempi valinta.

ProAgrialla on 20 nurmentuotannon kehittämisryhmää ympäri Suomen. Ryhmä kokoontuu kahden vuoden aikana noin kymmenen kertaa ja tekee myös opintomatkoja.

Lisäksi voi olla tilakohtaisia neuvontakäyntejä, joilla havainnoidaan esimerkiksi maan ja nurmen kasvukuntoa. Tilakäynteihin voi käyttää myös Neuvo 2020 -rahaa.

Nurmentuotantoryhmien säilörehusato on ollut keskimäärin yhdeksän kuiva-ainetonnia hehtaarilta. Ryhmän keskeisenä ideana on oppia toisilta hyviä tuotantotapoja. Nurmiryhmiin liittymistä voi tiedustella oman alueen ProAgriasta.

Anu Ellän nurmiteesit

Valitse monipuolinen siemenseos.

Korjaa suojavilja kokoviljasäilörehuna tai vältä korkeaa, puitavaa viljasatoa.

Tee täydennyskylvö ennakoiden aukkopaikkoja.

Seuraa ravinteiden ottoa kasvustoanalyysein ja korjaa ravinnepuutokset.

Lopeta nurmilohkot, kun ne tuottavat vielä hyvä sadon.

Vertaile tuotantotapojasi ja -tuloksiasi muiden kanssa.

Nurmen viljely on trendikästä!