Lämpösummaa kertynyt tänä vuonnaselvästi viime vuotta hitaammin
Viljat eivät ole vielä kärsineet keskimääräistä viileämmästä kesästä. Mikäli sateet ja märkyys eivät ole kasvien kehittymistä haitanneet, mahdollisuudet kohtuulliseen satoon ovat vielä olemassa. Kari Salonen Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKasvukauden etenemistä mittaavaa ja kasvien kehitykselle tärkeää tehoisaa lämpösummaa on kertynyt koko maassa pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.
Vaihtelut maan eri osissa ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Kuopiossa lämpösumman kertymä on vain 16 astetta jäljessä keskimääräisestä, kun Ahvenanmaalla Jomalassa ero on 68 astetta.
Myös Oulussa ero on huomattava, 63 astetta, kertoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksesta.
Sekä Oulussa että Jomalassa ero keskimääräiseen on yli 10 prosenttia.
”Erot ovat kyllä aika valtavia. On varsin epätodennäköistä, että säät voisivat enää lämmetä niin paljon, että pitkäaikaisia keskiarvoja voitaisiin kuroa kiinni.”
Vaikka päivälämpötilat voivat vielä elokuussakin kohota varsin korkealle, yöt alkavat viiletä, Hutila muistuttaa. Koska tehoisan lämpösumman kertymä lasketaan vuorokauden keskilämpötiloista, viileät yöt pienentävät vuorokausittaista kertymää.
Toki poikkeuksiakin on, Hutila pohtii.
”Vuonna 1996 loppukesä oli hyvin lämmin.”
Vaikka tehoisaa lämpösummaa onkin kertynyt keskimääräistä hitaammin, kuluva kasvukausi saattaa loppujen lopuksi olla useille viljelykasveille varsin suotuisa.
”Vanhastaanhan on sanottu, että vilu viljan kasvattaa. Viileä kevät ja alkukesä edistävät vilja versoutumista”, toteaa yliopistonlehtori Mervi Seppänen Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta.
Toki sadon kehittyminen edellyttää sitä, ettei vettä ole tullut liikaa. Toivottavaa on myös, että kasvukausi jatkuu lämpimänä ja kuivana.
Seppänen arvelee, että kuluva kesä on tuntunut monen mielestä ikävältä yllätykseltä kahden superlämpösummakesän jälkeen.
Viljojen kannalta ei kuitenkaan ole ollut kylmä. Parinkymmenen asteen lämpötila on niille oikein hyvä.
Erityisen suotuisa kostea kesä on nurmille. Niiden kannalta kuivuus on katastrofi, Seppänen muistuttaa.
Hutilan mukaan lämpösummakertymän perusteella on osoitettu jo useita vuosia sitten, että ilmastonmuutos on tehnyt kasvukaudesta aiempaa lämpimämmän.
Toisaalta Seppänen uskoo tämän kesän rauhoittelevan liiankin suureksi kasvanutta ilmastonmuutosintoilua.
Vaikka ilmaston lämpeneminen levittää viljelykasvien kasvuvyöhykkeitä nykyistä pohjoisemmaksi, hetkessä se ei tapahdu.
Monet viljelijät ovat silti saattaneet kokeilla jo viljelykasveja niiden kasvuvyöhykkeiden äärirajoilla. Esimerkiksi pitkän kasvuajan vaativan rapsin viljely Pohjanmaalla on ilman muuta riski, Seppänen muistuttaa. Rapsin sadon kehittyminen vaatima lämpösumma on lähes 1 200 astetta.
”Viljelijä itse tietää parhaiten sen, millaiset olosuhteet tilan lohkoilla ovat. Lisäksi viljelijä tietää, kuinka suuren tappion riskin ottaminen voi aiheuttaa. Viljelykasvit pitää valita sen mukaan.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
