Kärsämäen kesäsijainen odottaa kesästä vilkasta
Kärsämäen kunnalliseläinlääkärin kesäsijainen Aino Wainio pakkaa tarvikkeita autoon. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoAino Wainio pakkaa autoa Kärsämäellä. Lääkelaukku, kylmälaukku ja suojavarusteet.
Aamun ensimmäinen tilakäynti on parinkymmenen kilometrin päässä.
Wainio aloitti viime viikon maanantaina työt Kärsämäen kunnaneläinlääkärin kesäsijaisena. Työ on ollut juuri sellaista, kuin hän ajatteli.
”Olen tykännyt kovin paljon.”
”Viikonloppua kohden kiire on lisääntynyt, kun paikalliset ovat huomanneet, että eläinlääkäri on paikalla.”
Myös kiireettömämpiä palveluja, kuten nupoutusta, on herätty kysymään.
Kärsämäen eläinlääkäripalveluita pyöritetään sijaisilla. Virkoihin ei ole ollut hakijoita, onpa niitä tarjottu sitten vakituisina tai sijaisuuksina.
”Kärsämäen sijainen lopetti vuodenvaihteessa, sen jälkeen virka on ollut neljä kertaa auki. Ei ole tullut kyselyn kyselyä”, kertoo peruspalvelukuntayhtymä Selänteen sijaisasioita hoitava valvontaeläinlääkäri Serina Malmberg.
Kuntayhtymään kuuluvat Haapajärvi, Reisjärvi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi. Neljästä kunnaneläinlääkärin virasta kaksi, Haapajärven ja Reisjärven, on täytettynä.
Myös Pyhäjärvellä aloitti kesäsijainen viime viikolla. Yhteensä kesäsijaisia tulee viisi.
Eläinlääketieteen kandidaatti Wainio odottaa kesästä vilkasta. Hän toivoo pääsevänsä kokemaan mahdollisimman paljon erilaisia tapauksia.
Etelä-Suomesta kotoisin oleva Wainio lähti Pohjois-Pohjanmaalle töihin kunnan ilmoituksen nähtyään. Praktiikka on Kärsämäellä juuri sellaista, mitä hän haluaa tehdä.
”Pääasiassa teen nauta -ja pieneläinpraktiikkaa, hevosiakin on. Kaikkea saa tehdä.”
Nautapuoli on Wainion erityisen kiinnostuksen kohteena. Siinä keskitytään olennaiseen.
Malmberg on tyytyväinen siihen, miten alueelle on järjestynyt kesäsijaisia. Kuviot alkoivat selviytymään jo tammi–helmikuussa.
”Tiedän paikkoja, joissa kesäsijaisista ei välttämättä ole vielä tietoakaan”, Malmberg kertoo.
Myös Kainuun maakunta -kuntayhtymän eläinlääkintähuollon vastuualueen päällikkö Aila Rauatmaa kertoo, että kesäsijaisia on löytynyt paremmin kuin moneen vuoteen.
Kesä on kuitenkin poikkeus. Muina aikoina sijaiset ovat tiukassa.
Selänteen alueella oli keväällä 2–3 eläinlääkäriä.
”Kun on vain kaksi lääkäriä alueella, jollekin joutuu aina sanomaan ei”, Malmberg sanoo.
Hyvinvointitukeen sidotut terveydenhuoltosopimukset on Malmbergin mukaan pyritty tekemään.
”Praktikot jättivät muut hommat akuuttipraktiikkaa lukuunottamatta syrjään.”
Kyse on osittain myös kehtaamisesta.
”Jos eläinlääkäri tulee toisesta kunnasta, moni on kokenut, että ei viitsi soittaa yhden nupoutuksen takia.”
Vakivirkoihin ei Malmbergin mukaan löydy eläinlääkäreitä koko Pohjois-Suomessa.
”Työsidonnaisuus on yksi syy. Monella kandilla ja vastavalmistuneella on elämä Etelä-Suomessa.”
Tänä keväänä Helsingin yliopiston opiskelijoista 60 sai praktiikkaoikeudet eli pääsi eläinlääkärin töihin.
Sisäänottomääriä yliopistoon korotettiin vuonna 2008. Ensimmäinen isompi, 72 hengen vuosikurssi pääsee töihin vuonna 2014, tiedekunnasta kerrotaan.
Lisäksi Suomi työllistää Virossa opiskelleita eläinlääkäreitä.
Kainuussa on ollut jo nelisen vuotta sijaisuuksissa Eesti Maaülikoolin Tartossa kouluttamia suomalaiseläinlääkäreitä.
EU-hyväksytystä koulutuksesta on tullut Rauatmaan mukaan varteenotettava vaihtoehto Helsingin yliopistossa koulutetuille.
”Suomessa työtilanne on eurooppalaisittainkin poikkeuksellinen. Meillä on reilu työvoimapula”, Rauatmaa sanoo.
Aino Wainion tulevaisuus on vielä avoinna.
”Ensialkuun haluaisin tehdä tavallista kuntapraktiikkaa. Terveydenhuoltotyö tai valvonta voisi olla minun juttuni”, Wainio sanoo.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
