Kolmannes tiloista hyödyntänyt tuettua tilaneuvontaa – tälle vuodelle rahoitusta on jäljellä suunnilleen samaan käyntien määrään kuin viime vuonna

ProAgrian Juha Helenius (vasemmalla) neuvontakäynnillä Magnus Seleniuksen pellolla analysoimassa keräilykasvien vaikutusta maaperän tilaan. 

Viljelijät ovat hyödyntäneet vuodesta 2015 lähtien käytössä ollutta Neuvo 2020 -korvausta eli neuvontakorvausta tehokkaasti. Neuvontakorvauksen piirissä olevat neuvojat ovat käyneet viiden vuoden aikana noin 37 prosentilla maatiloista.

Kaikkiaan Neuvo 2020 -korvausta käyttäneitä tiloja on 18 600.

Tila voi hyödyntää neuvontakorvausta enintään 10 000 eurolla kuluvalla ohjelmakaudella, mutta neuvontakäyntien määrää ei ole rajoitettu. Se näkyy myös neuvontakäyntien määrässä: niitä on tehty viidessä vuodessa yli 60 000, joten moni tila on hyödyntänyt neuvontapalveluita useaan otteeseen.

Yhteensä neuvontakorvausta on maksettu viiden vuoden aikana 20,5 miljoonaa euroa. Viime vuoden aikana siitä maksettiin lähes kolmannes eli noin 6,5 miljoonaa euroa.

Tuettuja neuvontakäyntejä tehtiin viime vuonna koko massa noin 16 000.

Neuvontakäyntejä on tehty eniten alueilla, joilla on myös paljon maatiloja: Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Nämä maakunnat pitivät kolmea kärkipaikkaa myös viime vuonna.

Kuva: Jukka Pasonen

Kuluva vuosi on nykyisen EU-rahoituskauden viimeinen, joten neuvontaan käytettävissä oleva euromäärä on rajallinen.

Ruokavirasto arvioi kuitenkin käytössä olevan rahoituksen riittävän tänä vuonna suunnilleen viime vuotta vastaavaan määrään neuvontakäyntejä. Virasto seuraa jäljellä olevan määrärahan tilannetta ja kertoo tiedottavansa rahoituksen riittävyydestä myöhemmin tänä vuonna.

Seuraavan rahoituskauden valmistelu on vielä kesken, ja vuosi 2021 on tukien osalta siirtymäkautta.

Siirtymäkaudella noudatetaan nykyisiä tukiehtoja mutta tuet rahoitetaan uuden kauden määrärahoista. Näin toimitaan myös neuvontakorvauksen suhteen, kertoo ylitarkastaja Ruusa Kangas Ruokaviraston kehittämistukiyksiköstä.

Kankaan mukaan neuvontakorvauksen jatkuminen siirtymäkaudella on perusteltua, koska neuvonnalla on iso merkitys rahoituskausien vaihteessa.

Yleisestikin neuvontapalvelut ovat osoittaneet merkityksensä, hän korostaa. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän arvioinnin mukaan neuvontaa käyttäneistä tiloista 90 prosenttia on ollut tyytyväisiä neuvonnan laatuun.

”Arvioinnin mukaan viljelijät kokevat, että neuvonta on tuonut henkistä tukea päätöksille ja konkreettisia käytännön vinkkejä työhön. Asiantuntija-apu on tuonut helpotusta myös jaksamiseen.”

Neuvontakorvausta ei makseta neuvontaa saavalle viljelijälle vaan maatilojen neuvontajärjestelmään hyväksytylle neuvojalle, joka vastaa myös korvauksen hakemisesta.

Tilat voivat hankkia Neuvo 2020 -korvattua neuvontaa useisiin erilaisiin tarpeisiin. Sitä voi käyttää maatilansa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tai osaamisensa kehittämiseksi esimerkiksi ilmasto-, energia- ja ympäristöasioissa, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä tai kasvinsuojelussa.

Neuvontakorvaus rahoitetaan osittain EU:n ja osittain kansallisista varoista. Tukimuoto on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Lue myös:

Neuvontakorvaus laajenee: Jatkossa kattaa myös taloudellisen neuvonnan