Ruokavienti kiinnostaa, mutta siihen kaivataan apua ja tukea

Ruokavienti kasvuun -hankkeessa yritys pääsee myös tapaamaan mahdollisia yhteistyö- ja jakelukumppaneita, saa tukea vientiosaajan rekrytointiin ja pääsee verkottumaan muiden kasvuhakuisten yritysten kanssa. MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios avaa hankkeen merkitystä kotimaisille ruokayrityksille. Kuva: Sanne Katainen

Moni suomalainen elintarvikeyritys haluaisi laajentaa vientiään, mutta kaipaa työhön apua. Esimerkiksi kohdemaan markkinoista pitäisi saada lisätietoa, jotta löydettäisiin oikeat tuotteet ja kanavat.

Tällaisia tuloksia nousi esille kyselytutkimuksessa, joka tehtiin tammi–helmikuussa kotimaisille elintarvikealan yrityksille. Kysely oli osa MTK:n, Luonnonvarakeskuksen, Lomalaitumen ja Aava & Bangin Ruokavienti kasvuun -hanketta.

Kyselyyn vastasi yhteensä 73 yritystä.

Niistä lähes kaksi kolmannesta toimii ainoastaan kotimarkkinoilla tai vie alle 10 prosenttia liikevaihdostaan.

88 prosenttia vastaajista kuitenkin haluaisi joko käynnistää viennin tai lisätä sitä nykyisestä.

Palvelupäällikkö Oona Ikonen Aava & Bangilta toteaa, että monella on jopa utopistiset odotukset kotimarkkinoista.

"Tutkimukset osoittavat, että kotimainen elintarvikeala voi kasvaa vain kansainvälistymisen kautta. Silti vastaajista jopa 78 prosenttia uskoi pystyvänsä kasvamaan kotimarkkinoilla. Onneksi toimialalla on kuitenkin selkeä motivaatio kasvuun ja viennin kehittämiseen sekä samanaikaisesti ratkaisuja juuri näiden yritysten osaamisen ja verkostojen kasvattamiseen."

Vientimaista vastaajia kiinnostavat erityisesti Kiina, Saksa ja Japani.

Yrityksiltä kysyttiin, minkä tyyppistä yhteistyötä ne pitäisivät viennissä luontevimpana.

Vastauksissa oli hajontaa: 35 prosenttia arvioi, että parasta olisi yhteistyö eri aloilla toimivien yritysten kesken. 28 prosenttia piti luontevimpana nimenomaan saman alan yritysten yhteistyötä.

Yritykset toivovat tukea erityisesti kohdemarkkinan ymmärtämiseen sekä lisäarvon tekemiseen tuotteilleen.

Hankaliksi asioiksi mainittiin muun muassa yhteistyökumppaneiden löytäminen, tuotteen brändäys kohdemaahan sopivaksi sekä logistiikka.

Vastaajien kommenteissa toivottiin muun muassa konkreettista tekemistä yläilmoissa leijumisen sijaan sekä alan yhteistä myyntiorganisaatiota.

"Vastaukset vientitoiminnan haasteista täsmäävät hyvin sen palautteen kanssa, jota on MTK:llakin saatu vientiyrityksiltä. Suomesta saa hyviä vientipalveluita ja tukea kansainvälistymiseen esimerkiksi Food From Finland -ohjelman kautta, mutta yrityskohtaista valmennusta muun muassa brändäykseen, markkinointiin ja myyntiin ei ole ollut saatavilla", kommentoi MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios.

Ninios on usein kuullut tylyn mielipiteen, että nämä tehtävät kuuluvat yrityksille itselleen. Näin varmaan kuuluisikin olla, mutta Suomessa valtaosa vientiyrityksistä kuuluu pk-luokkaan, jolloin valmius kasvaa kansainväliseksi on rajoittunut. Tällöin yrityskohtainen valmennus on monesti edellytys kasvulle.    

Yritysten yhteistyö viennissä on keino lisätä osaamista ja resursseja, jakamalla kuitenkin kustannukset ja riskit. Yhteistyö ei ole kuitenkaan Ninioksen kokemuksen perusteella ollut luontevaa suomalaisille yrityksille eikä siitä ole kokemuksia, joten eri mallien kokeilu lienee alussa tarpeen.

"Ruokavienti kasvuun -hankkeessa pyrimme fasilitoimaan yritysten yhteistyötä, joten toivomme mahdollisimman monen yrityksen osallistuvan yhteistyömallien kehittämiseen."

Ruokavienti kasvuun -hankkeeseen sisältyy myös yrityksille suunnattu Iskussa maailmalle -kasvuohjelma.

1 200 euroa (+alv) maksavan ohjelman aikana yritykselle rakennetaan asiantuntijoiden avulla liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelma, jossa kohdemarkkinan tarpeet on otettu huomioon.

Lisäksi yrityksen kansainvälistymisosaamista kehitetään kasvutyöpajoissa, yrityskohtaisessa valmennuksessa sekä valtakunnallisissa teemapäivissä.

Yritys pääsee myös tapaamaan mahdollisia yhteistyö- ja jakelukumppaneita, saa tukea vientiosaajan rekrytointiin ja pääsee verkottumaan muiden kasvuhakuisten yritysten kanssa.