Pellolta meikkipurkkiin, lääkekaappiin ja jopa vaaterekkiin – viljojen sivuvirrat ovat suuri mahdollisuus

Viljojen sivuvirroilla, kuten korsilla ja kuorilla, on lukuisia yllättäviäkin käyttökohteita, kuten kosmetiikka, lääkkeet, pakkausmateriaalit ja tulevaisuudessa ehkä myös vaatteet. Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Kaurapuuro, vehnäpulla, ohrarieska ja ruisleipä – nämä tulevat monille suomalaisilla mieleen, kun puhutaan viljasta. Moni ei tiedä, mitä erikoista rehu- ja elintarviketeollisuudessa usein tarpeettomista viljan sivuvirroista, esimerkiksi korsista ja jyvien kuorista, voidaan tai voitaisiin jalostaa.

Yksi mielenkiintoisimmista käyttötavoista olisivat tekstiilit, sillä viljojen sisältämää selluloosaa voitaisiin ainakin teoriassa käyttää puuvillan tapaan.

Esimerkki selluloosasta, joskin puuselluloosasta, tehdystä vaatteesta on rouva Jenni Haukion mekko Linnan juhlissa vuonna 2018, kertoo apulaisprofessori Kirsi Mikkonen Helsingin yliopistosta. Mekko oli ommeltu koivusta tehdystä Ioncell-kankaasta.

"Tulevaisuudessa viljojen korsien selluloosaa voisi mahdollisesti hyödyntää samalla tavalla. Puuvillan tuotanto kuluttaa runsaasti vettä, ja olisi erittäin tärkeää korvata sitä ympäristöystävällisemmällä tekstiilituotannolla", Mikkonen kuvailee.

Toinen kiinnostava käyttökohde on kosmetiikka. Meikkipurnukoista löytyy jo nykyisin viljoista tehtyjä aineita, sillä niitä käytetään VTT:n erikoistutkija Panu Lahtisen mukaan kosmetiikan emulgointi- ja pinta-aktiivisina aineina, jotka parantavat tuotteiden koostumusta.

Kauran kuorista saatavaa ksylitolia voidaan käyttää tulevaisuudessa monin tavoin – myös kosmetiikassa. Fazer aloittaa tulevana syksynä ksylitolin valmistuksen myllyn sivutuotteena syntyvästä kaurankuoresta, kertoo Fazerin ksylitolihankkeen johtaja Anna Nicol.

Yrityksen Lahden tuotantolaitoksessa valmistettu kauraksylitoli sopii kosmetiikkaan, etenkin hammastahnoihin, suuvesiin ja kuivan suun hoitamiseen tarkoitettuihin tuotteisiin. Sitä voidaan käyttää myös ihoa kosteuttaviin voiteisiin, Nicol kertoo.

Tulevaisuudessa viljoista eroteltuja kuituja voisi käyttää myös ihon kuorinnassa muovien sijaan.

"Jos vaikka mikromuovit kosmetiikan kuorintavoiteissa saadaan korvattua viljapohjaisilla kuiduilla, saadaan jätevesien mikromuovikuormitusta vähennettyä helposti", Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki kertoo.

Vilja kelpaa monien materiaalien raaka-aineeksi. VTT:ssä on saatu lupaavia tuloksia viljojen käytöstä kuituvaahtojen valmistuksessa.

Kevyet ja eristävät viljapohjaiset kuituvaahdot sopivat esimerkiksi autojen valmistukseen. Jo nykyisin Ford käyttää olkia osana komposiitteja, joita käytetään autojen komponenttien teossa, kertoo Panu Lahtinen.

Tulevaisuudessa viljoista voitaisiin tehdä jopa akku- ja 3D-tulostusmateriaaleja.

"Niistä voisi tulostaa vaikka talon tai pienempiä tuotteita, kuten leluja ja varaosia", Lahtinen kuvailee.

VTT:ssä on tutkittu myös nanosellun tekemistä viljojen korsista ja kuorista, mutta olkikuitu ei ole osoittautunut yhtä lujaksi kuin puupohjaiset kuidut.

Pakkausmateriaalit ovat yksi viljojen sivujakeiden käyttökohteista. Kaurankuoren käyttöä pakkausmateriaaleissa on tutkittu ja testattu muun muassa Herää pahvi! ja Pellolta pakettiin -hankkeissa.

Jarkko Arrajoki kertoo, että hankkeissa tutkitaan kuorien hyödyntämistä muun muassa pussipapereissa ja pakkauskartongeissa. Ensimmäisiä kaurankuorta sisältäviä paperirullia on jo valmiita, ja tästä paperista voidaan valmistaa kauraa sisältäviä pakkauspusseja.

Viljoja voi löytää tulevaisuudessa myös lääkekaapista. Fazerin Anna Nicol kertoo, että kauraksylitolilla voidaan makeuttaa lääkkeitä, esimerkiksi yskänlääkkeitä ja nestemäisiä antibiootteja, sekä vitamiini- sekä kivennäistabletteja.

Toinen mahdollinen käyttötapa on lääkkeiden rakenteen stabilointi. Se tarkoittaa lääkkeen ainesosien yhteen sitomista ja koostumuksen kiinteyttämistä, kertoo Kirsi Mikkonen.

Viljoista voitaisiin erotella myös antimikrobisia aineita, kuten tanniinia. Panu Lahtinen kertoo, että niitä pystyttäisiin käyttämään haitallisia mikrobeja torjuvissa aineissa.

Osa viljan uudenlaisista käyttötavoista löytyy elintarviketeollisuudesta, vaikka tavat eivät olekaan aivan perinteisiä.

Kuorista ja korsista saatavat hemiselluloosat ja selluloosa voisivat olla esimerkiksi stabilointiaineita, Kirsi Mikkonen kertoo. Stabilointiaineet ovat tuttuja elintarvikkeiden E-koodeista, sillä ne ovat yleisiä lisäaineita.

"Stabilointiaineet auttavat säilyttämään tuotteen rakenteen, kuten esimerkiksi ruuassa eri raaka-aineet hyvin sekoitettuna keskenään, tai tuomaan ruoalle viskositeettia eli paksuntamaan rakennetta. "

Stabilointiaineita tarvitaan esimerkiksi vanukkaisiin ja rahkoihin, kastikkeisiin, leivonnaisiin, makeisiin, virvoitusjuomiin ja välipalatuotteisiin.

Nykyään monissa elintarvikkeissa käytetään stabilointiaineina esimerkiksi kasveista ja levistä saatavaa tärkkelystä, pektiiniä, karrageenia, ksantaani, arabikumia ja guarkumia.

"Viljoista saatavat stabilointiaineet olisivat näille hyvä kotimainen vaihtoehto", Mikkonen kertoo. Hänestä viljojen kuorien ja olkien käyttö stabilointiaineina olisi järkevää, sillä siten saataisiin sivujakeet käyttöön.

Jos myllyssä syntyvää viljojen sivujaetta ei voida käyttää mihinkään muuhun, voidaan sitä käyttää bioenergian lähteenä.

"Tietyistä myllyteollisuuden sivujakeista voidaan tuottaa bioetanolia, biokaasua ja lämpöenergiaa", Arrajoki kuvailee.

Kun viljajakeita on käytetty bioenergiana, voidaan ne palauttaa alkulähteilleen – takaisin peltoon.

"Prosesseista jäljelle jääviä sivutuotteita voidaan taas käyttää maanparannusaineina tai lannoitteina. Ne sisältävät muun muassa paljon kivennäisaineita ja fosforia."

VTT:n Panu Lahtinen näkee viljojen sivujakeiden käytössä monia etuja.

"Sivuvirran määrä on suuri maailmanlaajuisesti ja se ei ole merkittävä ihmisravinnon lähde. Raaka-aine ei siis kilpaile elintarvikekäytön kanssa. Edullisena raaka-aineena se on houkuttava sellaisilla alueilla, joissa puukuidun saanti on rajallista."

Myös Fazer Mylyn Arrajoki uskoo viljojen ei-elintarvikekäytön olevan suuri mahdollisuus: "Viljojen kestävä ja jopa uudistava peltoviljely voi tarjota huomattavasti ekologisempia vaihtoehtoja raaka-ainetuotannolle, minkä vuoksi tämäkin osa-alue on tulevaisuudessa yhä kiinnostavampi."

• Viljojen sivuvirroilla tarkoitetaan viljan osia, kuten kuoria ja korsia eli olkia, joita ei voida käyttää elintarvikkeissa tai rehuissa.
• Kuoret ja oljet koostuvat pääosin kolmesta aineesta: selluloosasta ja hemiselluloosista, jotka ovat kuituja, sekä ligniinistä, joka kuitujen sidosaine.
• Selluloosa, hemiselluloosat ja ligniini voidaan erotella toisistaan, muokata erilaisiksi materiaaleiksi ja käyttää teollisuuden tarpeisiin
• Viljojen sivuvirroista tehdyillä materiaaleilla voitaisiin korvata esimerkiksi synteettisiä ja puupohjaisia kuituja, mineraaleja sekä öljypohjaisia polymeerejä.