Rehuasetus vaatii viljelijöiltä kirjanpitoa rehuvarastoistaan.
Voisiko tällainen kirjanpito syntyä automaattisesti sitä mukaa, kun säilörehua paalataan pellolla? Voisiko kirjanpidosta käydä saman tien ilmi, miltä kohdalta peltoa sen sisältö on korjattu?
Ja voisiko kirjanpitoon saada suoraan merkinnän siitä, jos paalin sisältö onkin syystä tai toisesta poikkeuksellinen, esimerkiksi jos säilöntäaine on juuri sen kohdalla loppunut kesken tai kone on haukannut rehun mukaan multaa?
Ehkäpä voisi. Näin pohti keväällä Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) yliopettaja Ilpo Pölönen.
Hänen johtamansa Digipaali-hanke on puolessa vuodessa kehittänyt ensimmäisen version tällaisesta automaattisesta, sähköisestä säilörehupaalikirjanpidosta.
Järjestelmän ydin on traktoriin asennettava ohjainlaite, joka paikantaa jatkuvasti paalaimen sijainnin gps-signaalin avulla. Laite rekisteröi traktorin ja paalaimen sijainnin sillä hetkellä, kun uuden paalin teko alkaa ja uudelleen sillä hetkellä kun paali on valmis.
Jokaisella paalilla on oma tunnisteensa, jonka sisältävä lähetin on kiinnitetty valmiiksi paaliverkkoon.
Jos paalaajalla on tarve lisätä jotain tietoja kyseiseen paaliin liittyen, hän voi tehdä sen suoraan laitteen kosketusnäytöllä nousematta ulos traktorista. Ei siis tarvitse mennä tekemään spraymaalimerkintöjä paalimuoviin, Pölönen kertoo.
Laite tallentaa tämän jälkeen paalin tunnisteen, säilörehun korjuupaikan ja muut paalia koskevat tiedot, esimerkiksi sen lämpötilan ja kosteuden, suoraan pilvipalveluun ja muodostaa sinne paalikartan.
Samalla kun paalit siirretään varastoon, paalikartassa erivärisinä näkyvät vialliset ja poikkeavat paalit on helppo siirtää sivuun.
"Koska tiedot tallentuvat pilveen, ne eivät ole sidoksissa traktorissa olevaan laitteeseen. Niitä voi tarkastella millä tahansa nettiin yhteydessä olevalla laitteella, vaikkapa puhelimella", Pölönen kertoo.
Kun paali myöhemmin käytetään, niiden paaliverkkoon kiinnitetty tunniste voidaan lukea erillisellä lukulaitteella. Tämän jälkeen paali poistuu varastosaldosta.
"Tieto paalista kuitenkin jää ja on hyödynnettävissä myöhemmin, esimerkiksi vertailtaessa eri vuosien satoja keskenään."
Digipaali-hankkeen tähänastisia tuloksia esiteltiin kiinnostuneille viikko sitten maanantaina Tuomas Känsälän omistamalla Aapismaidon tilalla Pälkäneellä.
Kun Känsälä paalasi läheisellä pellolla, yleisö pystyi seuraamaan tietokoneen näytöllä olevaa karttakuvaa, johon merkinnät koneen pullauttelemista paaleista ilmaantui reaaliaikaisesti.
Systeemi vaikuttaa maallikon silmin jo likimain valmiilta, mutta kolmivuotinen Digipaali-hanke on silti vasta alkumetreillä. Tavoitteena on Pölösen mukaan löytää yritys, joka olisi halukas tuotteistamaan järjestelmän.
Lisäksi eri ohjelmistotalojen kanssa käydään keskustelua siitä, miten digipaalien tiedot voidaan syöttää ilman lisätyötä niihin tietokoneohjelmiin, joita tilat käyttävät esimerkiksi ruokinnan suunnitteluun.
Tarkoitus ei nimittäin ole rakentaa vain digitaalista paalivarastoa. Järjestelmän tuottamaa tietoa on mahdollista hyödyntää myös muun muassa viljely-, käyttö- ja ruokintasuunnitelmissa, Pölönen täsmentää.
