Nurmi vähentää tehokkaasti typen huuhtoutumista turvepelloilta

”Nurmipeltojen typpipäästöt ovat pienempiä myös talviaikaan, mikä on tärkeää, jos talvet muuttuvat leudommiksi”, tutkija sanoo. Kuva: Pekka Fali

Monivuotinen nurmipeite vähentää merkittävästi typen huuhtoutumista turvepelloilta, kertoo tuore tutkimus.

Suomen peltopinta-alasta noin 10 prosenttia on turvepeltoja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa osuus on paikoin jopa 30 prosenttia. Näistä pohjoisen turvepelloista suurimmalla osalla viljellään nurmirehua maidon- ja naudanlihantuotantoon.

”Tutkimustulokset osoittavat nurmipeitteen tärkeyden erityisesti turvepeltojen typpikuorman hillitsemisessä. Nurmipeltojen typpipäästöt ovat pienempiä myös talviaikaan, mikä on tärkeää, jos talvet muuttuvat leudommiksi”, painottaa tutkija Maarit Liimatainen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Luken ja Oulun yliopiston tutkimuksessa Ruukissa mitattiin turvepellon valumavesien pitoisuuksia ympärivuotisesti kolmen vuoden ajan (2018–2021). Seurattavina olivat typpi, fosfori, orgaaninen hiili, rikki, rauta, alumiini ja happamuus.

Pellolta vapautuvien ravinteiden ja muiden aineiden määrää tarkasteltiin suhteessa vuodenaikaan, maaperän ominaisuuksiin ja pellon viljelytoimiin.

Kun pellolla kasvatettiin ohraa tai pelto jätettiin talveksi paljaaksi, typen huuhtoutuminen pellolta oli suurehkoa erityisesti peltolohkoilta, joissa turvekerroksen paksuus oli yli 75 senttimetriä.

Monivuotinen nurmipeite johti typen huuhtoutumisen huomattavaan vähenemiseen ja fosforin huuhtouman pienentymiseen.