Suomalaiset parantelevat ulkomailla kehitettyä tuholaisten etäansaa – salainen energiaratkaisu tasoittaa tietä kohti patenttia

Etäansa on hieman lintulautaa isompi "mökki", joka sijoitetaan pellolle tai puutarhaan. Ansaan päätyneiden tuhohyönteisten määrää pystyy tarkkailemaan kännykällä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tutkija Marja Aaltonen ei vastaa kysymyksiin, vaikka toimittaja kuinka painaa päälle. Käsillä on salaisuus, joka toteutuessaan saattaa mullistaa suomalaisten viljelyskasvien, vihannesten sekä hedelmien ja puutarhamarjojen tuholaistorjunnan.

Kyseessä on suomalaisiin oloihin soveltuva etäansa, jota Luonnonvarakeskus Luke ja Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK yhdessä kehittävät. Mukana on muitakin tahoja ja ihmisiä, heidän joukossaan on esimerkiksi Nokialla aikoinaan kannuksensa hankkinut lukelainen asiantuntija sekä slovenialainen etäansoja valmistava yritys Efos.

Tarkkoja teknisiä yksityiskohtia Aaltonen ei kerro. Sen hän suostuu paljastamaan, että yksi suurimmista läpimurroista liittyy etäansan energiaratkaisuun. ”Sen kehitti sellainen pelle peloton.”

Energialähteiden lisäksi on tutkittu muun muassa parhaiten hyönteisiä houkuttelevia värejä. Polttopisteessä on myös, valmistetaanko ansat 3D-tulostimella vai jollain muulla tekniikalla, tutkija kertoo. ”Etäansoja voisi olla kahta erilaista, edullinen malli ja paremmin varusteltu, jossa voisi olla mukana sääasema.”

Suomalaisversiolle haetaan aikanaan patentti, Aaltonen kertoo. Kaupallistamista varten tarvitaan liiketaloudellista osaamista, jota voisi tarjota joku sopiva startup-yritys.

Kasveille vahinkoa aiheuttavien tuhohyönteisten määrää on vuosikymmeniä selvitetty pelloille ja kasvimaille pystytetyillä liima-ansoilla. Niiden luona pitää käydä laskemassa hyönteiset ja vaihtamassa liimapohjat.

Etäansan avulla tuholaistilanteen näkee kännykkäsoveluksella vaikka kotisohvalta. Tuholaisten määrän perusteella pystytään arvioimaan, milloin on otollisin aika kasvinsuojeluruiskutuksille.

Riippumatta siitä, onko etäansa ulkomainen vai kotimainen, Aaltonen uskoo niiden yleistyvän Suomessa. Hinnan pitää kuitenkin olla kohdallaan.

Nyt hinta on noin 1 000–1 500 euroa. Aaltosen mukaan on tutkittu, että suomalainen viljelijä olisi valmis maksamaan laitteesta noin 500 euroa. Tämä hinta on mahdollista saavuttaa, koska komponentit halpenevat koko ajan.

Hinnan lisäksi ansojen käyttöä voi jarruttaa niiden kokoaminen. Monta erillistä osaa sisältävä pahvilaatikko ei käyttäjäksi innosta. Kokoamisen pitää olla yksinkertaista, Aaltonen sanoo.

Lue myös:

Pelto- ja puutarhakasvien tuholaiset nalkkiin sohvalta tarkkaillen – etäansa valokuvaa nappaamansa hyönteiset