
Pelto- ja puutarhakasvien tuholaiset nalkkiin sohvalta tarkkaillen – etäansa valokuvaa nappaamansa hyönteiset
Pellolle sijoitettuun etäansaan päätyneiden tuholaisten määrän näkee kännykkäsovelluksella.Kaivattu ajansäästäjä tekee tuloaan suomalaisille pelloille: tuholaisten etäansa. Kohta ei enää tarvitse talsia pellolla liima-ansoja tarkistamassa, vaan ötökkätilanteen näkee kännykkäsoveluksella vaikka kotisohvalta.
Tuholaisten määrän perusteella pystytään arvioimaan, milloin on otollisin aika kasvinsuojeluruiskutuksille.
Kasveille vahinkoa aiheuttavien tuhohyönteisten määrää on vuosikymmeniä selvitetty pelloille ja kasvimaille pystytetyillä liima-ansoilla.
Perinteisten ansojen tarkistaminen vaatii askeleen toisensa perään, koska paikan päällä pitää käydä laskemassa hyönteiset ja vaihtamassa liimapohjat.
Etäansojen käyttöä hernekääriäisten torjuntaan on tutkittu Lukessa. Ansa odottaa asennusta tutkija Marja Aaltosen pihalla, koska vielä ei ole kääriäisten lentoaika. Kuva: Jaana KankaanpääYksinkertaistaen etäansa on ison lintulaudan kokoinen ”mökki”, joka pystytetään pellolle. Sisällä on liima-ansa, johon tarttuneista hyönteisistä pieni kamera ottaa kuvia.
Kameran lisäksi sisällä on ledejä takaamassa valokuvien onnistumista ja piirilevy keräämässä kuvat lähetettäväksi pilvipalveluun. Pilvipalveluun koodattu tieto tunnistaa ja laskee hyönteisten määrän.
Pilvipalvelun tuottamaa tietoa käytetään hyödyksi kännykän sovelluksella, joka vaatii toimiakseen 4G- tai 5G-verkon. Sovellus näyttää etäansan ottamia kuvia, tunnistaa niissä olevia tuholaisia ja kertoo niiden määrän.
Virtaa etäansan 3,7 voltin litiumakkuun ladataan aurinkopaneelilla.
Palataan ajassa vuoteen 2018. Tuolloin Luonnonvarakeskus Luken tutkija Marja Aaltonen pakkasi perinteisiä ansoja muovikassiin esitelläkseen niitä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) teknologia-alan opiskelijoille.
”Kysyin, että eikö tekniikka voi tulla vastaan”, kertoo 30 vuotta ansojen perässä pelloilla kulkenut Aaltonen. Sanojensa mukaan hän hokasi etäansat saksalaisilla messuilla ja kiinnostus heräsi.
HAMK:ista löytyi opiskelijoita ja opettajia, jotka innostuivat etäansoista. Alkoi Luken ja HAMK:in yhteinen tutkimusprojekti. Mukana on myös Biotus, joka on ammattiviljelijöille biologista kasvinsuojelua tarjoava yritys.
”Meillä on biologinen ja HAMK:in opiskelijoilla ja opettajilla teknologinen osaaminen”, Aaltonen kiteyttää.
Tutkimusta varten alettiin etsiä sopivia ansoja ja niiden valmistajia. Lopulta löytyi slovenialainen yhtiö Efos, jolla on jälleenmyyjä Tanskassa. Pilvipalvelun koodarit tekevät töitä Aasiasta käsin. Aasialaista osaamista on myös Lukessa ja HAMK:issa, Aaltonen lisää.
Tavoitteena on kehittää Suomen oloihin sopiva etäansa. Sekä Efos että jälleenmyyjä ovat innolla mukana tutkimusprojektissa, Aaltonen kertoo.
Jo nyt Efosin ansaa on paranneltu. Alkuperäisen ansan aurinkopaneeli on noin kämmenen kokoinen. Suomalaisversiossa koko on kymmenkertainen.
Aurinkopaneeli on etäansan virtalähde. Suomalaisversiossa paneeli on huomattavasti slovenialaista mallia suurempi. Kuva: Jaana KankaanpääEfosin Trapview-ansojen toimintaa on tutkittu Luken pelloilla parisen vuotta. Tutkimuskohde on hernekääriäinen, koska sitä esiintyy Aaltosen mukaan kasvustossa joka vuosi.
Etelä-Euroopan olosuhteisiin kehitetty etäansa ei tunnista kaikkia suomalaisia tuholaisia, mutta se ei ole ongelma. Sovelluksen sisuksiin voi koodata loputtomasti tietoja erilaisista hyönteislajeista.
”Hernekääriäisestä on otettu tuhansia kuvia, koska se kuolee ansaan erilaisissa asennoissa. Ohjelman on tunnistettava niistä jokainen.”
Efosin ja muidenkin valmistajien etäansoja on käytössä Etelä- ja Keski-Euroopan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Aasiassa. Ansojen avulla suojellaan arvokkaita satoja tuottavia kasveja kuten viini- ja hedelmätarhoja, Aaltonen kertoo.
Hänen tietojensa mukaan Suomessa etäansoja on käytössä parilla hedelmätarhalla Ahvenanmaalla.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


