Ruokaketjukiittää ETT:tä
Maaseudun Tulevaisuus kysyi seitsemältä elintarvikeketjun vaikuttajalta, mikä tekee Eläintautien torjuntayhdistyksestä (ETT) ketjulle merkittävän.
Lähes kaikki vastaajat nostivat tärkeimmäksi saavutukseksi tarttuvien tautien ehkäisyn senkin jälkeen, kun rajat EU-jäsenyyden myötä avautuivat.
”ETT on koordinoinut ei-vastustettavien eläintautien torjuntaa. Viranomaiset eivät voi niitä koskevia toimia EU-säätelyn takia johtaa”, toteaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli mainitsee erityisesti zoonoosien torjunnan.
Elintarviketurvallisuusliiton (ETL) toimialapäällikkö Marika Säynevirta luonnehtii ETT:tä asiantuntijaksi, joka välittää tietoa tuottajille sekä toimii tuottajien ja teollisuuden yhteistyöelimenä.
”On tärkeää, että koko elintarvikeketju työskentelee tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Olemalla avoimia tietoa pystytään viemään koko ketjun läpi”, huomauttaa tuoteturvallisuuden asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppayhdistys PTY:stä.
”ETT palvelee ketjua sekä eteen- että taaksepäin, mikä on tärkeää jäljitettävyyden kannalta.”
Tuottajain maidon toimitusjohtaja ja ETT:n hallituksen puheenjohtaja Ari Mäkelä nostaa erityisen merkittäväksi ETT:n ylläpitämän positiivilistan. Se on ”tuttu rehuturvallisuuden varmistuskäytäntö”.
Myös Eviran Aho antaa listalle tunnustusta. ”Ilman positiivilistaa eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuus olisi nykyistä huonommalla tolalla. Rehuissa esiintyisi enemmän salmonellaa.”
Pro Agria Keskusten liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä uskoo, että ilman ETT:n kaltaista toimijaa suomalainen elintarviketuotanto olisi menettänyt yhden keskeisistä kilpailueduistaan kansainvälisillä markkinoilla.
Samoilla linjoilla on Aho. ”Eläinten terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta on tullut vientivaltti. ”Sikojen ja nautojen laaja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on eurooppalaisittain merkittävää. ETT on esitellyt sitä komissiolle eläinten terveyslain valmistelun yhteydessä.”
Säynevirran mielestä sikojen ja nautojen terveydenhuoltojärjestelmiä voi pitää ainutlaatuisina koko sektorin ponnistuksina. ”On todella hienoa, että Sikava sai kansallisen laatujärjestelmän statuksen.”
Sitä pitää ETT:n merkittävimpänä saavutuksena myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
MT kysyi myös, mitkä olisivat tärkeimmät asiat, joihin ETT:n pitäisi toiminnassaan erityisesti keskittyä.
n Matti Aho
Olisi tärkeää varmistaa hallittu lääkkeiden käyttö suurissa yksiköissä ja verkostomaisissa eläinvirroissa. Terveydenhuollon toimintatavan laajentaminen uusiin eläinryhmiin: siipikarja, lampaat ja porot.
n Juha Marttila
Nautatilojen terveydenhuoltojärjestelmän Nasevan toiminnan ja kattavuuden parantaminen.
n Ari Mäkelä
Työ tuotantoeläinten terveyden edistämiseksi on entistä tärkeämpää, kun tilakoko kasvaa ja eläinliikenteen merkitys kasvaa. Nasevan ja Sikavan käytön lisäämiseen pitää kannustaa ETT:ssä ja sen jäsenyrityksissä.
n Kati Pulli
Eläintautien torjunnan ohella voisi keskittyä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen myös muiden kuin tarttuvien tautien osalta.
n Jouko Setälä
Kansainvälinen yhteistyö alan toimijoiden kanssa, ennalta varautuminen mahdollisiin tautiuhkiin.
n Marika Säynevirta
Kohderyhmäksi pitäisi ottaa myös tahot, jotka voivat tietämättään tuoda vakavan eläintaudin Suomeen. Tällaisia ovat esimerkiksi metsästäjät ja harrastuseläinten tuojat.
n Merja Söderström
Jatkaa hyvää työtään tuoteturvallisuuden varmistamiseksi.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
