”Eihän tämä marjanviljely koskaan ole helppoa ollut" – Mansikan satomäärä jää tänä vuonna alhaisemmaksi kuin viime vuosina

Suomi tuntuu olevan nyt pullollaan mansikkaa. Kuva: Carolina Husu

Asta Juolahti-Ekola pelkää mansikan maun jäävän laimeahkoksi kuumuuden takia. Kuva: Carolina Husu

Kuumat ja kuivat säät ovat jatkuneet jo todella pitkään. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton asiantuntija Tomi Pousi kertoo, että kaikki kasvit kaipaisivat luonnonsateita ja viileämpiä säitä.

”Tällä satokaudella kastelu on ollut marjojen viljelyssä tarpeen.”

Intensiivinen kastelu ei kuitenkaan Pousin mukaan tahdo aina riittää, koska marja kypsyy todella kovaa vauhtia. Näin se ei myöskään ehdi kooltaan niin suureksi kuin olisi tarkoitus.

Jotkut lohkot voivat olla täysin riippuvaisia luonnonsateista, joillekin saadaan järjestettyä kastelua helposti. ”Se riippuu lohkon sijainnista ja käytössä olevasta viljelysysteemistä”, hän sanoo.

Harmaahomeen kannalta tämä kesä on ollut Pousin mukaan suhteellisen hyvä. Missään päin ei ole ollut kovin sateista, joten home ei ole nyt aiheuttanut juurikaan ongelmia. Tuhohyönteisiä, kuten kirvoja ja ripsiäisiä, on puolestaan esiintynyt yleisesti.

Vaikka maassa on ollut voimakkaita ukkoskuuroja, Pousin korviin ei ole kantautunut tietoa siitä, että viljelijät olisivat kärsineet suurista vahingoista niiden vuoksi.

Hän ei ole huolissaan marjojen mausta. Pitkän päivän ansiosta yhteyttäminen on runsasta, mikä tarkoittaa, että sokereita pääsee kertymään marjaan mukavasti.

Avomaalla mansikkaa on jo päästy poimimaan myös tämän kevään istutuksista.

Vadelmia on poimittu jo tunneleista, mutta avomaalla korjuu on vasta käynnistymässä, kertoo Pousi. Olosuhteet ovat nyt stressaavat kaiken viljelyn suhteen.

Kaikilla pensasmarjoilla ei välttämättä käytetä kastelua. Hän kertoo, että joillakin pensasmarjoilla, kuten pensasmustikalla ja herukalla voi olla nyt kuivuuden suhteen haasteita.

”Niiden raakileet kuitenkin vasta kehittyvät tällä hetkellä, joten on vaikea sanoa vielä niiden sadosta.”

Herukan sadossa saattaa tulla paikallisia eroja. Niiden pölytys on voinut kärsiä alueella, joille osui kovia sateita kukinta-aikaan. ”Herukalla pölytyksen onnistuminen vaikuttaa oleellisesti satomäärään”, Pousi toteaa.

Hänen mukaansa satotason tietää kuitenkin vasta sitten, kun herukoiden poiminta lähtee kunnolla käyntiin tai kauden ollessa ohi.

Helteen vaikutukset ovat nähtävissä koko Suomen alueella, joten marjasadolla ei ole suuria alueellisia eroja.

”Yleensä esimerkiksi mansikan sadon kypsymisessä ja kehittymisessä on selkeitä alueellisia eroja etelän ja pohjoisen välillä. Nyt kovat helteet ovat hieman tasoittaneet maantieteellisiä eroja marjasadon kypsymisen suhteen.”

Kuumuus ja kuivuus vaikuttavat myös hedelmiin. Omenoiden koko voi jäädä tänä vuonna pieneksi ja raakileita saattaa tippua ennenaikaisesti. Tästä huolimatta omenoista vaikuttaisi tulevan normaali sato.

Hedelmänviljelijät toivovat kuitenkin sadetta ja viileämpiä säitä. Pousi arvioi, että aikaiset omenalajikkeet saattavat tulla tänä vuonna tarjolle jo hyvin aikaisin. "Nekin kypsyvät tänä vuonna vauhdilla.”

Asta Juolahti-Ekola Astan mansikkatilalta Lohjan Pusulasta kertoo, että kuivuus on tehnyt kiusaa mansikoille.

”Nämä helteet ovat aivan järkyttäviä. Marjan koko jää astetta pienemmäksi ainakin vanhoilla kasvustoilla.”

Juolahti-Ekola kertoo, että jatkuvasta paahteesta johtuen nestevirtaukset eivät kulje mansikassa ja maku jää laimeahkoksi.

Mansikkatilalla käytetään tihkukastelua, mutta se ei Juolahti-Ekolan mukaan korvaa sadevettä.

Hän arvelee, että uudet kasvustot kestävät hellettä hieman vanhoja paremmin.

Juolahti-Ekola kertoo, että hänellä on töissä 15 poimijaa, mutta enemmänkin olisi saanut olla.

”Nyt on niin kuuma, että neljältä aamulla on lähdetty pellolle ja puoliltapäivin on lopetettava poimiminen.”

Poiminnan jälkeen Juolahti-Ekolan on tultava vielä myymään mansikoita, joten päivät ovat pitkiä.

Hän kertoo, että koko Suomi tuntuu olevan nyt pullollaan mansikkaa. Sato valmistuu käsiin.

Tilanne vaikuttaa Juolahti-Ekolan mukaan ostokäyttäytymiseen. Hänen mukaansa asiakkaat ovat pääosin olleet hyvin asialla marjojen suhteen, mutta viime sunnuntai oli ihmeellisen hiljainen.

Juolahti-Ekolan mukaan tilalla on hämmästelty sitä, miksi itsepoimijoita ei ole ollut niin paljon kuin aiemmin.

Hän arvelee kuitenkin ensi viikonlopun olevan kysynnän kannalta hyvä. ”Ihmiset palaavat mökeiltä koteihinsa pakastimien ääreen.”

Juolahti-Ekola arvioi, että satomäärä laskee tänä vuonna noin 20 prosenttia tai enemmänkin.

Hänen mukaansa juhannus oli tavallista vilkkaampi mansikan myynnin suhteen, kun sato alkoi valmistua jo silloin.

Keväällä mansikat kukkivat kaikki melko samaan aikaan, mistä saattoi aavistaa myös sadon valmistuvan samanaikaisesti.

Paahteisten päivien päätteeksi yöt ovat olleet lämpimiä. Lämpötilat eivät ole välttämättä laskeneet edes alle kahteenkymmeneen.

”Vähän viileämpää olisi saanut olla, että kaikki sato ei tulisi näin yhtäaikaisesti. Tämä helle oli nyt vähän liikaa mansikoille”, Juolahti-Ekola toteaa.

Hän arvelee, että osa tiloista voi joutua pohtimaan, mitä mansikoita poimitaan ja mitä jätetään peltoon.

”Eihän tämä marjanviljely koskaan ole helppoa ollut. Joko sataa liikaa tai on liian kuuma", hän toteaa.

”Vuodet eivät ole veljeksiä. Taivasalla työskentely on vähän tällaista."

Lue myös:

Hevosille heinät ennätysaikaisin – osa pääsi heinäntekoon jo ennen juhannusta

Mansikoiden pääsatokausi on nyt – niiden hankkiminen tavanomaiseen aikaan heinäkuussa saattaa olla liian myöhäistä