Anne-Mari Tarkkio tippui tankotanssissa ja mursi solisluunsa – se pakotti muuttamaan urasuunnitelmat

Anne-Mari Tarkkion videoiden aihe vaihtelee, mutta ne syntyvät pitkälti maatalouden ja ruokaketjun ympärille. Kuva: Jussi Partanen

Aika tekee agrologin. Niin kävi kirjaimellisesti Anne-Mari Tarkkiolle eli sosiaalisesta mediasta tutulle Amskidabamskille. Hän opiskeli agrologiksi vuosina 2013–2022.

Omien sanojensa mukaan opinnot kestivät neljä vuotta ja neljä tuntia.

Tarkkio teki opintoihinsa kuuluvan erikoistumisharjoittelun pankissa. Sen jälkeen hän sai pankista työpaikan. Elettiin vuotta 2017. Seuraavana vuonna Tarkkio osti maatilan ja opinnot jäivät viimeistelyä vaille valmiiksi.

Vuoden 2022 lopulla Seinäjoen ammattikorkeakoulusta oltiin yhteydessä. Jos Tarkkio mielisi valmistua vielä agrologiksi, nyt olisi viimeinen mahdollisuus.

”Siinä yöllä videoita editoidessa päätin, että nyt se tehdään.”

Tarkkio viimeisteli esimerkiksi osittain kesken jääneen englannin kurssin ja muutaman muun, joista puuttui yksi tehtävä. Aikaa kului neljä tuntia.

”Jos agrologikoulua miettii, kaikkein eniten on ollut hyötyä siitä, että siellä tapasi muita alan ihmisiä”, Tarkkio pohtii.

Maatalousalan verkostot ovat omalta osaltaan vauhdittaneet Tarkkion someuraa, sillä ensimmäiset kaupalliset yhteistyöt tulivat vanhojen tuttujen kautta.

Osasta ystävyyssuhteista tuli elinikäisiä.

”Maanviljely on sellaista, että tähän kasvaa kiinni. Agrologiopinnoissa muutkin ovat kasvaneet samalla tavalla ja ymmärtävät sinua ihan eri tavalla.”

Ympäri Suomea tulevat opiskelutoverit auttavat lisäksi ymmärtämään erilaisia tuotantosuuntia ja maatiloja.

Tarkkio jakaa somessa videoita kasvinviljelytilan arjesta. Kissan nimi on Maisa Torppa. Kuva: Jussi Partanen

Oli lähellä, ettei Tarkkiosta tullut aikanaan liikuntatieteiden opiskelija. Kohtalo puuttui peliin kriittisellä hetkellä ylioppilaskirjoitusten aikaan.

”Olin kirjoittanut jo kahtena lukukautena. Tipuin tankotanssitangolta ja mursin solisluuni.”

Kirjoitukset pystyi jakamaan maksimissaan kolmeen kertaan, joten Tarkkion oli pakko kirjoittaa viimeiset aineet oikea käsi paketissa. Siihen aikaan ylioppilaskirjoitukset kirjoitettiin käsin. Tarkkio on oikeakätinen.

Hän sai kirjoittaa äidinkielen ja englannin sairaalasängyltä tietokoneella vasemmalla kädellä naputellen, koulun rehtorin henkilökohtaisesti valvoessa kokeita. Matematiikkaa varten Tarkkio opetteli kirjoittamaan vasemmalla kädellä.

Liikuntatieteiden pääsykokeeseen olisi ollut liikuntatestit, ja Tarkkio toipui vasta leikkauksesta. Siksi hänen ykkösvalintansa yhteishaussa oli lopulta agrologiopinnot.

Tarkkion konehalli soveltuu sekä koneiden huoltoon että kuvausstudioksi. Kuva: Jussi Partanen

Eikä Tarkkio ole tuota kohtalon johdatusta katunut tai harmitellut jälkeenpäin.

Opintojen alussa Tarkkio ei osannut kuvitellakaan, mihin kaikkialle agrologin papereilla voisi päätyä. Työvaatteina voivat olla jakkupuku ja kukkamekko tai pölyiset haalarit. Tarkkio on työskennellyt pankin lisäksi markkinointisihteerinä ja nykyisin maaseutuyrittäjänä sekä somevaikuttajana.

Tarkkion someura alkoi tavallaan opinnäytetyöstä.

”En mennyt sieltä, missä aita on matalin vaan sieltä, missä aitaa ei ole”, hän veistelee. Tarkkio koki puhumisen helpommaksi kuin kirjoittamisen, ja kun kuuli, että opinnäytetyön voi tehdä videon muodossa, päätös syntyi nopeasti.

Seuraavana kesänä kuvattu heinäntekovideo oli Tarkkion opinnäyte ja kipinä videoiden tekemiseen. Se löytyy Youtubesta edelleen.

”En aio koskaan katsoa sitä”, Tarkkio nauraa.

Nykyisin Tarkkion pääkanavat sosiaalisessa mediassa ovat Tiktok ja Instagram. Molemmissa kanavissa hänellä on yli 100 000 seuraajaa.

Maatalous näkyy Tarkkion tuottamassa sisällössä vahvasti. Videoissa hän esittelee kasvinviljelytilan arkea lyhyillä viihdyttävillä videoilla. Yhdellä videolla Tarkkio kylpee traktorin kauhassa, toisella tekee traktorin huoltoa ja kolmannella reagoi aiempaan videoon jätettyyn negatiiviseen kommenttiin.

Välillä Tarkkio ottaa videoillaan kantaa ruokaketjun ongelmakohtiin, esimerkiksi kaupan ylivaltaan.

”Se on ihan vaan rakkaudesta lajiin. Ja sen takia, koska ihmiset olisivat niin ärsyttäviä nälissään”, hän tokaisee.

Tarkkion mielestä on tärkeää, että suomalainen maatalous näkyy sosiaalisessa mediassa. Kuva: Jussi Partanen

Ruoka ei sentään ole vielä loppumassa, mutta Tarkkio on huolissaan maatalouden heikosta kannattavuudesta ja siihen liittyvistä uhkakuvista.

Tarkkion mielestä harva tietää, mitä ruuantuotanto oikeasti on.

”Somessa on normaalimpaa nähdä vaikkapa thaimaalaista luonnonmaisemaa kuin tuiki tavallista suomalaista maataloutta. Jos sitä ei siellä ole, sitä ei ole olemassa.”

Siksi Tarkkiosta on tärkeää pitää suomalaista maataloutta sosiaalisessa mediassa esillä.