
”Kristityn on parempi olla syömättä lihaa”, julistaa pastori Kari Kuula – kirkolla ei ole virallisia ohjeita lihankulutukseen tai tuotantoon
Nykyiset tuotanto-olosuhteet antavat aihetta muun muassa eläinten kärsimykselle ja kivulle, toteaa Kari Kuula Kirkon ja tutkimuksen tutkimusjulkaisussa.
Pastori Kari Kuula ja suomenlammastilan isäntä ja pappi Jarmo Latvanen keskustelivat lihansyönnistä ja lihantuotannosta Kirkon talossa 27.3. Kirkon ja tutkimuksen tutkimusjulkaisu avasi keskustelun eläinoikeuksista ja eläinteologiasta kirkon piirissä. Kirjassa annetaan puheenvuoro myös tuottajille ja MTK:n Juha Marttilalle. Kuva: Veli-Matti Salminen/Kirkon tutkimus ja koulutusKauniaisten seurakunnan pappi ja Helsingin yliopiston dosentti Kari Kuulan mukaan on parempi olla syömättä lihaa, jos haluaa elää Jeesuksen mukaan.
”Elämä kuuluu Jumalalle ja kaikki elämä on pyhää. Emme omista tätä luomakuntaa.”
Kuula puhui aiheesta maanantaina 27. maaliskuuta Kirkon talossa Helsingissä, jossa järjestettiin Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä -tutkimusjulkaisun julkistamistilaisuus. Kari Kuula kirjoitti kirjaan artikkelin, joka käsittelee kristillisiä perusteluita oikeuttaa eläintuotanto.
Kuula toteaa tekstissään, että tuotantoeläimet ovat tietoisia olentoja, jotka tuntevat muun muassa kärsimystä, kipua ja pelkoa. Tuotanto-olosuhteet antavat runsaasti aihetta näihin kielteisiin kokemuksiin.
”Jos Jeesus olisi syntynyt nykyaikaiseen broilerihäkkiin, hän puhuisi eläinten puolesta aivan toisella tavalla. Mutta Jeesus ei syönyt jalostettua broileria vaan söi metsissä ja niityillä paimennettua lammasta. Siksi hän ei puhunut eläinten oikeuksista”, Kuula perustelee.
Kuula myöntää, että on olemassa eettisesti tuotettua lihaa, mutta iso osa lihasta tulee melko tehdasmaisista olosuhteista.
Pastori ja lampuri Jarmo Latvanen ei tunnista itseään Kari Kuulan artikkelista. Hän kasvattaa suomenlampaita luomutilallaan Tolvilan kartanolla Akaalla.
Latvanen ei tahdo sellaista yleistystä, että lihantuotanto Suomessa olisi huonoa tai että eläimet kärsivät.
”On tärkeää, että näitä kysymyksiä nostetaan esille, mutta vielä tärkeämpää on, ettei kirkossa syyllistytä epäkunnioittavaan keskusteluun, mihin on syyllistytty seksuaalivähemmistöjen kanssa”, totesi Latvanen teoksen julkistamistilaisuudessa.
”Jos Jeesus olisi syntynyt nykyaikaiseen broilerihäkkiin, hän puhuisi eläinten puolesta aivan toisella tavalla.” Kari Kuula
Kari Kuula tuli tunnetuksi laajemmalle yleisölle Kirkko ja kaupunki-lehden kolumnistaan. Siinä hän rinnasti eläinten teollisen käytön keskitysleireihin ja paholaisen tuhotekoihin.
Tammikuussa 2021 julkaistu teksti poiki kiivasta keskustelua julkisuudessa. Kuula pahoitteli myöhemmin tekstinsä tahatonta viestiä maataloustuottajille.
Kirkko ja kaupunki-lehti päätyi poistamaan kohua ja yhteiskunnallista keskustelua poikineen tekstin verkkosivuiltaan. Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle langettavan päätöksen verkkokolumnin poistamisesta, sillä se oli vastoin journalistin ohjeita.
Tolvilan kartanon isäntä ja pastori Jarmo Latvanen sanoo, etteivät hänen suomenlampaansa kärsi pienteurastamollakaan. Hän kertoo huolehtivansa eläinten hyvinvoinnista loppuun asti ja näkee ne osana Jumalan luomaa järjestystä sekä elämän kiertokulkua. Kuva: Pirjo Latvanen / Tolvilan kartanon lammastilaKuulan kolumnin myötä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa huomattiin, että lihantuotannosta, lihansyönnistä ja eläinoikeuksista on tarve puhua. Eläinoikeuksista on noussut yhteiskunnallinen, ihmisoikeuksien kaltainen kysymys.
Kirkossa ei ole tällä hetkellä virallisia linjauksia eläinetiikasta.
Tuoreessa tutkimusjulkaisussa eri alojen asiantuntijat ja toimijat, kuten MTK:n Juha Marttila ja tuotantoeläinten turvakoteja tutkinut uskontotieteilijä Terhi Hannola, kertovat näkemyksiään eläinoikeuksista ja tuotantotilojen ajankohtaisesta tilanteesta.
”En tahdo sellaista yleistystä, että lihantuotanto Suomessa olisi huonoa tai että eläimet kärsivät.” Jarmo Latvanen
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka peräänkuuluttaa kirjassa, että lihaa ja kasveja tulisi käyttää kohtuudella, ei ylenpaattiseen herkutteluun.
”Elämän lahjaan on sisäänkirjoitettuna vastuullisuus, joka koskee erityisesti ihmistä”, Hintikka painottaa.
Kirjan toisen toimittaja Kari Latvuksen mukaan kirkon pitäisi jatkossa keskittyä siihen, miten eläimet voisivat elää hyvän tai jopa onnellisen elämän lihantuotantotiloilla.
”Kirkon täytyisi myös määritellä rajat, mikä on kohtuutonta kivuntuottamista ja eläintenjalostustoimintaa”, korostaa Latvus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








