Samassa suvussa vähintään 200 vuotta — Nämä kymmenen maatilaa saavat sukutilakunniakirjat

Sukutilakunniakirjan myöntämistä edeltää Kansallisarkistossa teetetty tutkimus tilan omistusvaiheista. Arkistokuva. Kuva: Anna-Katri Hänninen

200 vuotta.

Vähintään niin kauan maatilan on oltava saman suvun omistuksessa, jotta se on oikeutettu sukutilakunniakirjaan.

Sukutilakunniakirja on julkinen tunnustus pitkäjänteisestä työstä ja myös osaamisesta pitää tila elinkelpoisena siirtymään aina seuraavalle sukupolvelle. Sukutilakunniakirjan myöntää ProAgria Keskusten Liitto.

Ensimmäiset sen myöntämät sukutilakunniakirjat jaettiin Raumalla 31.7.1931.

”Helppoa sukutiloilla ei varmasti ole koskaan ollut ja erilaiset ajanhaasteet niin kuin nytkin, tuovat varjoja tilojen jatkuvuudelle”, sanoo tiedotteessa yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.

”Toisaalta näillä ihmisillä on aina ollut vahva usko maahan ja omaan osaamiseensa tehdä muutoksia ja ratkaista asioita. Omien juurien tunteminen ja sieltä kumpuava vahvuus antaa monelle yrittäjälle tukea katsoa rohkeasti tulevaisuuteen.”

Sukutilakunniakirjan saavat Farmari-juhlassa 26.6.2026:

Huuskolan tila, Sami ja Leena Huuskonen, Vesanto

Mäen tila, Harri ja Maarit Mäki-Asiala, Toholampi

Mäkelän tila, Jukka ja Taina Mäkelä, Lappajärvi

Huttu-Hiltusen tila, Antti ja Tuula Huttu-Hiltunen, Ylikiiminki

Perttilän tila, Timo ja Tiina Mäki-Petäjä, Kaustinen

Pietin tila, Mika ja Leena Hanni, Kannus

Ylöstalon tila, Juha ja Marianne Vainio, Salo

Vedenojan tila, Veijo ja Riitta Vedenoja, Kalajoki

Soljanlahden tila, Aleksi ja Kerttu Kallio, Parkano

Lapinlahden tila, Kaarlo Saarento, Kuopio

Lisäksi samassa tilaisuudessa luovutetaan:

sukutilaviiri Huttu-Hiltusen tila, Antti ja Tuula Huttu-Hiltunen, Ylikiiminki

sukutilaviiri Muuraiskankaan tila, Teemu ja Maija Muuraiskangas, Kälviä

pienoissukutilaviiri ja sukupolvien ketju -taulu, Mäkelän tila, Jukka ja Taina Mäkelä, Lappajärvi

pienoissukutilaviiri Ylöstalon tila, Juha ja Marianne Vainio, Salo

Vanhin sukutilakunniakirjan saavista tiloista on Huuskolan tila Vesannon kunnan Horontaipaleen kylässä. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1561. Sami ja Leena Huuskonen ovat 16. isäntäpari tilalla. Tilan päätuotantosuunta on nykyään viljan viljely.

”Olemme onnellisia, että saamme olla yksi lenkki tässä pitkässä ketjussa. Tilalla asuvat vielä Samin vanhemmat ja he auttavat tilan töissä. Vaikka tulevaisuus näyttää haastavalta maatalousalalla, koemme kunnia-asiana jatkaa tilan pitämistä ja koetamme mahdollisuuksien mukaan myös kehittää toimintaa”, pariskunta kertoo tiedotteessa.

”Koemme tärkeäksi paikallisuuden ja yhteistyön muiden maatilojen kanssa. Olemme ylpeitä siitä, että saamme olla mukana turvaamassa kotimaista huoltovarmuutta ja puhtaan ruoan tuotantoa Suomessa.”

Sukutilakunniakirjoja on jaettu yli 7 874 tilalle. Sukutilakunniakirja uusitaan aina sukupolven vaihtuessa.

Ruotsin kuninkaan määräyksestä maakirjojen pito alkoi vuonna 1539. Tämä on tehnyt mahdolliseksi selvittää tilojen historiaa aina 1540-luvulle saakka.

Sukutilakunniakirjan ohella myönnetään sukutilaviirejä. Kupariseen viirilehteen on lävistetty vuosiluku, joka kertoo, mistä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa.

Lehdessä voi lisäksi olla Karjalan vaakuna siirtokarjalaisilla viljelijöillä tai haukka kaikilla niillä tiloilla, jotka ovat olleet saman suvun hallussa ensimmäisistä maakirjoista saakka.