Sade keskeytti kylvöt käytännössä täysin – osassa maata kylvöt ovat vielä alkutekijöissään, tilojen ja alueiden välillä isot erot

Nurmijärveläisen Hannu Toikan pellolla vettä on runsaasti. Kuva: Kimmo Haimi

Kuva: Jukka Pasonen

Kylvöt eivät ole viimeisen viikon aikana edenneet juuri lainkaan. Monin paikoin kylvöt ovat olleet täysin pysähdyksissä, osissa maata riittävän pitkien poutajaksojen ansiosta kylvöjä on pystytty edistämään ainakin hieman.

Yhä useampi viljelijä joutuu jo tosissaan pohtimaan kylvösuunnitelmiensa muuttamista ja myöhäisten viljalajikkeiden vaihtamista aikaisempiin lajikkeisiin ja kokonaan muihin kasveihin. Käytännössä viljoja vaihdetaan erilaisiin nurmiin, kesantoihin, rypsiin ja kuminaan.

Tilanne voi olla huono myös kylvetyillä lohkoilla, joilla märkyys on pahimmillaan saattanut tukehduttaa siemenet. Pohjois-Karjalassa puolestaan riesana ovat olleet hanhet, joita on tällä hetkellä paljon. Ne ovat riski aikaisin kylvetyille, hyvin orastuneille lohkoille.

"Kylvöjen pitkittyminen tietää töiden ruuhkautumista kasvukaudella", toteavat Pohjois-Savon asiantuntijat Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) tämänviikkoisessa kylvökatsauksessa.

Etelä-Savon asiantuntija puolestaan toteaa, että pakon edessä kylvöjä on tehty liian märkään maahan. Se tulee näkymään sadon määrässä.

Vyr kokosi tietoja kylvötilanteesta asiantuntijoiltaan maanantain aikana.

Alueellinen vaihtelu on Vyr:n kokoamien asiantuntija-arvioiden mukaan erittäin suurta. Valtaosassa maata kylvöissä ollaan enintään puolivälissä, paikoin niitä on päästy vain aloittelemaan, vaikka eletään jo toukokuun viimeistä viikkoa.

Pisimmällä ollaan Pohjanmaan maakunnan alueella. Siellä asiantuntija-arvioiden mukaan enää viidennes pelloista on kylvämättä.

Lähes samassa ollaan Länsi-Uudenmaan rannikolla, jossa viljoista on kylvetty lähes 80 prosenttia. Muualla Uudellamaalla tilanne on kuitenkin samanlainen kuin valtaosassa maata: kylvöt ovat selvästi jäljessä aikataulustaan ja pahasti kesken.

Varsinais-Suomessa viljelijät pyrkivät hyödyntämään pienetkin poutajaksot, jotta kylvöt saataisiin valmiiksi. Etenkin savimailla ja suorakylvölohkoilla on vaikeuksia märkyyden kanssa.

Varsinais-Suomessa kevätkylvöt ovat venyneet poikkeuksellisen pitkiksi. Niitä on tehty jo viisi viikkoa, ja ne jatkuvat vielä kesäkuun puolelle.

Kymenlaaksossa voimakkaiden ukkos- ja raekuurojen vuoksi pellot ovat erittäin märkiä. Voi viedä jopa viikon, että ne ovat kuivuneet kylvökuntoon, alueen asiantuntijat arvioivat.

Jos tämänhetkiset sääennusteet toteutuvat, kylvöt voisivat valmistua ensi viikon aikana. Toisaalta alueellinen vaihtelu on Kymenlaaksossakin huomattavan suurta: osa tiloista on kylvänyt jo kaiken, osa ei ole päässyt edes aloittamaan.

Myös Pirkanmaalla ja Satakunnassa vie useita päiviä ennen kuin pellot ovat kuivuneet kylvökuntoon. Maakuntien alueelle on ennustettu keskiviikkona ja torstaina lisää sateita, mikä lykkää kylvöille pääsyä entisestään. Myös Kainuussa kylvöjen jatkuminen vaatii useamman päivän poutajaksoa.

Etelä-Savossa kylvöt jatkunevat vasta ensi viikolla, ellei tällä viikolla tule useamman päivän poutajaksoa.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa alkuviikon sääennusteet lupailivat loppuviikolle kylvöjen kannalta suotuisaa säätä. Myös Pohjois-Karjalassa kylvöille voidaan päästä, jos alkuviikon sääennusteet pitävät.

Märkyys vaikeuttaa myös kasvinsuojelua. Uudellamaalla rapsikasvustoissa on jo tehty paljon kirppahavaintoja, mutta pelloille ei päästä koneilla maan ollessa hyvin märkää.

Myös Varsinais-Suomessa ensimmäiset kirpat on jo havaittu.

Toisaalta syyskylvöiset kasvit sekä nurmet hyötyvät sateista ja niiden kasvu onkin hyvin rehevää, Varsinais-Suomesta todetaan. Etelä-Karjalassa kosteudesta nauttineilta nurmilta ennustetaan korjattavan tavallista suurempi ensimmäinen säilörehusato.

Lue myös:

Uskoisitko tätä pelloksi? Näillä viljelyksillä on niin märkää, että niiden reunoille saisi rantatontteja

"15 hehtaaria kylvetty, 62 kylvämättä, eikä märille pelloille ole mitään asiaa ennen ensi viikkoa"