Nyt puhuu paha pankkimies: ”Haluamme onnellisia velallisia”
Kannattavuutta ja samalla yrittäjän omaa onnellisuutta voi maataloudessa lisätä yhteistyöllä.
Timo Jaakkolan kotitila on nyt kolmanneksen suurempi kuin 1990-luvun alussa. Työmäärä on silti neljännes entisestä ja satotaso korkeampi.Onnellisuus ei ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen liikepankin tavoitteista. Yleensä tulee raha.
Pankin näkökulmasta niillä on kuitenkin elintärkeä yhteys.
”Kaikki kannattavat hankkeet saavat rahoitusta, mutta joskus meidän pitää suojella asiakasta itseltään ja sellaisilta ratkaisuilta, jotka eivät tee häntä varmuudella onnelliseksi. Eikö investoinnin pitäisi lisätä hyvinvointia? Olen nähnyt aika vähän sellaisia onnellisia ihmisiä, joilla bisnes pyörii helvetin huonosti.”
Äänessä on Nordea-pankin asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola, jonka vastuualueena on maatalous.
”Tämä ympyrä on aika ihmeellinen. Joskus tuntuu siltä, että ainoa, jota ihmisten hyvinvointi tuntuu kiinnostavan, on paha pankkiiri. Se ei kiinnosta neuvontaa, hallintoa eikä yrittäjiä itseäänkään, koska ovat keksineet, että joku laitos pitää saada pystyyn”, itsekin MTK:ssa ja ProAgriassa uraa tehnyt Jaakkola ihmettelee.
”Riskit voivat olla aika suuret, ellei kaikki mene aivan timanttisesti putkeen.”
Nordean markkinaosuus maatilalainoista on noin 15 ja Osuuspankin 60–65 prosenttia. Loput ovat säästöpankeilla ja paikallisosuuspankeilla.
Suuruus voi tuoda onnea
Kannattavuutta – ja sitä onnellisuutta – voi lisätä Jaakkolan mukaan yhteistyöllä. Ison yhteisnavetan saa halvemmalla kuin monta pientä, taloudellinen riski on pienempi ja yrittäjät voivat vuorotella työssä sekä saada enemmän vapaa-aikaa.
”Jos onnellisuudesta puhutaan, pitäisikö enemmän miettiä, kuinka maatalotta harjoittamalla päästään haluttuun työmäärään ja tulotasoon yhteistyön avulla?”
Jaakkola ei pidä pimeitä, matalia ja käsityövaltaisia ”työleirejä” säilyttämisen arvoisina, jos työtä on mahdollista automatisoida. Hän kaipaa enemmän jaettua tietoa hyvin toimivista tiloista, sillä niitä on.
”Hyvät tilat tekevät hyvää tulosta kaikissa tuotantosuunnissa samaan aikaan kun toisilla on todellisia vaikeuksia selvitä. MTK:n edunvalvonnassakin on edelleen ylipainoa politiikassa ja alipainoa markkinoissa, vaikka siellä voitot ja tappiot syntyvät.”
Maksuvalmiudessa on ongelmia erityisesti maitotiloilla, kun valvonnat ja tukien maksut ovat viivästyneet.
Pahimmillaan tilat ovat hakeneet kriisitukea kunnalta.
Lue koko uutinen perjantain MT:stä viikonvaihdesivulta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
