Neljä syytä voi pitää ruuan hintoja maailmalla korkealla pidemmän aikaa

Koronapandemian aikana ilmenneet kuljetushaasteet ovat saaneet yrityksiä ja valtioita kasvattamaan varastojaan. Kuvassa rapsirouhetta tuotiin joulukuussa Varkauteen A-Rehulle. Kuva: Saara Lavi

Hollantilainen Rabobank listaa neljä syytä, miksi maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat voisivat pysyä korkealla.

Dollarin arvo pysynee matalana koko vuoden. Se nostaa siten maailmanmarkkinoilla dollareissa mitattujen tuotteiden hintoja.

Toinen syy on muun muassa Etelä-Amerikkaan ja osiin Yhdysvaltoja vaikuttava sääilmiö La Niña, jonka nyt arvioidaan kestävän pidempään kuin aiemmin ennustettiin. Silloin se vaikuttaisi myös Yhdysvaltojen kasvukauden alkuun.

Rabobank arvioi sijoittajien hyörivän maataloustuotteiden futuurimarkkinoilla koko vuoden. Muun muassa matalat korkotasot ohjaavat sijoittajia etsimään voittoja maatalousmarkkinoilta. Se voi aikansa nostaa hintoja, kun markkinoille tulee uusia pelureita.

Neljäs syy on halu kasvattaa varastoja. Konttipula, muut kuljetusongelmat ja koronapandemia kiihtymisineen on herättänyt yrityksissä ja valtioissa halun pitää aiempaa suurempia varastoja valmiina, jos toimituksiin tuleekin katkoksia.

Viljamarkkinoilla hinnat tasaantuivat viime viikolla.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö Usda julkaisi tiistaina kuukausiraporttinsa.

Arvioita vehnän maailmanlaajuisesta tarjontamäärästä, käytöstä sekä kaupasta kasvatettiin ja varastoja pienennettiin verrattuna helmikuun raporttiin.

Kesällä varastojen arvioidaan olevan hiukan suuremmat kuin vuosi sitten, 301 miljoonaa tonnia. Puolet maailman vehnävarastoista olisi Kiinassa. Se on huomionarvoista, sillä Kiina tuskin niitä myy muille.

Rehuviljoille Usda kasvatti edelliseen raporttiinsa verrattuna niin satoa, kauppaa kuin loppuvarastoja.

Soijalle ja rapsille Usda arvioi nyt helmikuuta suuremman tuotannon ja loppuvarastot. Varastot jäävät kuitenkin viime kesää pienemmiksi, sillä kulutus on kasvanut.

Usdan katsaus ei sisältänyt suuria muutoksia. Markkinoiden kannalta tärkein viesti oli, että tarjonta pysynee viljamarkkinoilla tiukahkona.

Koska raportti ei nostanut uusia uhkia, hinnat laskivat hyödykepörsseissä raportin julkaisun jälkeen.

Pariisin hyödykepörssissä toukokuun vehnänoteeraus oli loppuviikosta vajaat 10 euroa alkuviikkoa matalampana. Perjantai-iltapäivästä se oli noin 224 euroa tonnilta eli silti edelleen tavallista ylempänä.

Maissin hinta laski muutamalla eurolla.

Rapsin toukokuun noteeraus sinnitteli 520 euron lähettyvillä.

Soijan hinnalle laskupaineita asettaa arviot, että afrikkalainen sikarutto (ASF) lähtee jälleen leviämään rajummin Kiinassa, jolloin maa ostaisi vähemmän soijaa.

Sianlihan hinta nousee EU-maissa. Saksassa hinta on hypännyt maaliskuun alussa 1,40 euroon kilolta. Muutos on suuri, sillä helmikuun lopussa hinta oli 1,31 euroa ja sitä ennen pitkään alle 1,25 euroa kilolta.

Taustalla on Saksan saamat vientihelpotukset. Singapore ja Vietnam sallivat lihan tuonnin Saksan sellaisilta alueilta, joilla ei ole afrikkalaista sikaruttoa. Etelä-Korea avaa tietyille saksalaistuotteille ovet.

Myös Brasilia, Argentiina ja Etelä-Afrikka sallivat jälleen tuontia Saksasta, kertoo Bloomberg.

Puoli vuotta sitten Saksasta villisioista löytynyt ASF halvaannutti maan sianlihan viennin.

EU-maiden keskihinta e-luokan sianlihalle nousi maaliskuun ensimmäisellä viikolla lähes viisi prosenttia edellisestä viikosta 1,42 euroon kilolta.

Kuukaudessa keskihinta on noussut 10 prosenttia. Vuosi sitten hinnat olivat Euroopassa huippulukemissa. Niihin verrattuna keskihinta on nyt 26 prosenttia matalampi.

Porsaan hinta on noussut EU-maissa yhtäjaksoisesti joulukuun puolivälistä alkaen.

Brexit on vaikeuttanut britannialaisten yritysten vientiä EU-maihin, kertoo irlantilainen Irish Farmers Journal.

Rajavaatimukset ovat tuplanneet esimerkiksi lihan toimitusajat Britanniasta Manner-Eurooppaan. Vienti on nyt kalliimpaa ja Britannian kilpailukyky heikompi kuin ennen. Lisäksi yritykset eivät tunne brexitin tuomia vaatimuksia.

EU-maista Britanniaan vienti on sen sijaan toiminut, sillä Britannia ei ole vielä ottanut uusia vaatimuksia käyttöön. Eläin- ja kasviperäisille tuotteille piti tulla todistusvaatimukset huhtikuun alusta alkaen, mutta Britannia siirsi nyt päivämäärän lokakuun alkuun.