Monipuolinen siemenseos tasaa riskejä nurmen perustamisessa – timotei tärkein nurmikasvilaji

Nurmen siemenen hajakylvö pitää rivikylvöä varmemmin nurmen tiheänä ja varmistaa satoa tulevina vuosina. Jyräys kylvön jälkeen on yleensä tarpeen, jotta siemen saa kunnollisen maakosketuksen. Kuva: Sari Perälä

Nurmia on viime vuosina alettu oikeasti viljellä. Tämä näkyy myös ProAgrian ja maito-osuuskuntien nurmipienryhmien suosiossa. Pienryhmiä vetävä Maitosuomen rehuasiantuntija Sari Perälä kannustaa perustamaan nurmet huolella, jotta lohko tuottaa hyvää ja laadukasta satoa koko kiertoajan.

"Siemenseoksen valinta on tila- ja lohkokohtainen ratkaisu. Valintaan vaikuttaa, montako satoa halutaan korjata, mille eläimille rehu syötetään ja mitkä ovat tilan peltojen kasvuominaisuudet. Viljelyvarma nurmiseos koostuu yleisimmin timoteistä, nurmi- tai ruokonadasta ja mielellään apilastakin. Kuivissa oloissa syväjuuristen kasvien merkitys korostuu. Kolmen niiton seokseen sopivat ruokonata ja englanninraiheinä ja Etelä-Suomessa rehu- tai sinimailanen", Perälä sanoo.

Timotei on Suomen oloissa ehdottomasti tärkein nurmikasvilaji ja sitä on säilörehunurmessa yleensä 50–80 prosenttia. Timoteistä saadaan lähes joka vuosi runsas ja maittava ensimmäinen sato. Kasvin jälkiversontakyky on kuitenkin heikohko ja siksi seokseen tarvitaan natoja ja olosuhteista riippuen myös puna-, valko- tai alsikeapilaa ja englanninraiheinää. Joitain uusia kiinnostavia lajeja on myös tullut tarjolle.

"Puolipehmeälehtinen Karolina-ruokonata on kiinnostava tulokas. Sen sato on kymmenyksen aikaisempia lajikkeita parempi. Pehmeälehtisestä kattarasta on myös mielenkiintoisia koetuloksia ja se voi olla jatkossa hyvä nurmirehujen täydentäjä."

Laitumilla Perälän mukaan hyvänä perusseoksena toimii timotei, nurminata, valkoapila ja englanninraiheinä.

Hajakylvöllä on havaittu olevan selviä etuja rivikylvöön verrattuna.

"Mahdollisuuksien mukaan kannattaisi siirtyä hajakylvöön, jolloin nurmesta saadaan tiheämpi ja sadontuottokyky säilyy parempana pidempään", Perälä näkee.

Hajakylvökoneiden korkeahko hinta hidastaa menetelmän yleistymistä. Perälä kertoo Valion rehu-urakoitsijapäivillä tulleen puheeksi, että monet urakoitsijat olisivat valmiita tarjoamaan myös nurmen perustamispalvelua siemenineen kaikkineen.

"Nurmirehun kokonaisvaltainen viljelyttäminen voisi olla ratkaisu siihen, että nurmien perustaminen voitaisiin tehdä moderneilla ja tehokkailla koneilla eivätkä nurmen perustamiskustannukset karkaisi silti liian korkeiksi."

Nurmen perustaminen koko- tai vihantaviljana korjattavaan suojaviljaan alkaa olla valtavirtaa ja sitä myös Perälä suosittaa perustamistavaksi. Nurmensiemenen kylväminen yksistään saattaa altistaa kasvuston kuivuudelle. Jyräys kylvön päälle on myös aina suositeltavaa.

Yrittäjä Ville Tolonen Maitopisara Oy:stä palkittiin viime vuonna Laidunyhdistys ry:n ja ProAgrian valtakunnallisella nurmipalkinnolla. Millaisilla perustamisresepteillä nurmi on saatu Kainuun Puolangalla kasvamaan kahdella korjuulla kahdeksan tonnin kuiva-ainesatoja?

"Monipuolinen siemenseos antaa parhaan turvan vaihteleviin sääoloihin ja eri maalajeille. Olemme käyttäneet seoksessa timoteita, nurminataa, ruokonataa ja apiloita. Niillä jatkamme tänäkin vuonna", Tolonen kertoo.

Puolet nurmista perustetaan tilalla suojaviljaan ja toinen puoli puhtaana nurmena. Myös perustamista rukiin kanssa on kokeiltu.

"Perustaminen onnistuu hyvin sekä suojaviljan kanssa että ilman. Meillä on aika paljon raivioita eikä rikkakasvit ole siksi ongelma. Suojavilja korjataan pois kokoviljasäilörehuna. Syysrukiiseen perustamisesta on myös erinomaiset kokemukset, kunhan tällä korkeudella kylvää elokuun 20. päivään mennessä."

Nurmen siemenet kylvetään hajakylvönä 25–27 kilon siemenmäärällä ja kylvön päälle jyrätään aina. Täydennyskylvöjä Tolonen tekee harkiten.

"Aikaisemmin täydennyskylvimme keväisin tavan vuoksi, mutta se ei ole järkevää, sillä osa siemenistä jäi itämättä kuivuuden vuoksi. Edelleenkin käytämme jonkin verran täydennyskylvöä mutta nyt harkiten", Tolonen sanoo.