"Nyt puuttuu viljelijän oikeusvarmuus" – Hallinto-oikeudet ovat antaneet osakeyhtiötilojen varallisuuden laskennasta kaksi erilaista päätöstä

Nettovarallisuuden määrittelyssä on monella yhtiöittämistä suunnittelevalla ollut epäselvyyttä. Kuva: Jukka Pasonen

Osakeyhtiömuotoisten maatilojen nettovarallisuuden määrittelystä on annettu oikeudessa kaksi erilaista päätöstä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti vuonna 2017, että nettovarallisuus lasketaan suoriteperusteisen tilinpäätöksen mukaan. Silloin mukaan tulevat myös muun muassa kotieläimet ja varastot.

Vaasan hallinto-oikeus sen sijaan päätti viime vuonna, että nettovarallisuus pitää laskea maksuperusteisen tilinpäätöksen mukaan. Tällöin varallisuuteen ei lasketakaan mukaan kotieläimiä ja varastoja. Varallisuuden muodostavat muun muassa maapohjat, rakennukset ja koneet.

Tulkinnalla on merkitystä yhtiön osingonjaossa, sillä nettovarallisuuden määrä vaikuttaa osingon verotukseen. Pääomatuloverotettua osinkoa voi yhtiöstä nostaa määrän, joka vastaa kahdeksaa prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta.

"Nyt puuttuu viljelijän oikeusvarmuus", erityisasiantuntija Olavi Kuja-Lipasti ProAgria Etelä-Pohjanmaasta sanoo.

"Mihin viljelijä voi luottaa, kun on kaksi erilaista ratkaisua?"

Yksi vaihtoehto ratkaista tilanne olisi hakea siihen päätös korkeimmalta hallinto-oikeudelta, Kuja-Lipasti sanoo.

Maatilaosakeyhtiöiden verotus menee maatalouden verolain (MVL) mukaan. Muut osakeyhtiöt ovat elinkeinoverolain (EVL) piirissä.

Kuja-Lipastin mielestä asiaan saataisiin selkeä ratkaisu, jos poistettaisiin osakeyhtiöiltä kokonaan tulolähdejako.

"Tällöin kaikkia osakeyhtiöitä verotettaisiin samoin perustein eli toimintamuodon (osakeyhtiö) mukaan, eikä kuten nykyään toiminnan luonteen eli maatalous tai elinkeinotoiminta mukaan."

"Samalla yksinkertaistettaisiin maatilayhtiön hallintoa, kun verotusta varten ei tarvitsisi laatia erillistä maksuperusteista tilinpäätöstä."

Yhtiöitetyistä tiloista iso osa on kotieläintiloja. Samoin yhtiöittämistä harkitsevista. Nettovarallisuuden laskemiseen olisi näiden tilojen kannalta tärkeää saada selkeä linjaus.

"Kyselyjä asiasta tulee viljelijöiltä tasaisesti", Kuja-Lipasti kertoo.

Verottaja on käyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden määräämää linjaa, Kuja-Lipasti toteaa.

Nettovarallisuuden määrittelyssä on monella yhtiöittämistä suunnittelevalla ollut epäselvyyttä, verojohtaja Timo Sipilä MTK:sta toteaa.

Loppujen lopuksi tilanne on kuitenkin Sipilän mukaan selkeä. Hän katsoo, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös on hyvä ja tuoreimpana ratkaisuna sitä tulee noudattaa.

"Olisi hyvä, jos asiaan olisi korkeimman oikeuden ratkaisu, mutta kukaan ei ole valittanut kummastakaan päätöksestä", Sipilä lisää.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että maatalouden rehujen ja kotieläinten arvo ei voi olla mukana yhtiön nettovarallisuudessa, koska niiden hankintamenot on jo vähennetty tulosvaikutteisesti vuosikuluina.

"Vaasan hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa, että nettovarallisuus määritetään tuloverotuksessa poistamatta tai vähentämättä olevien arvojen perusteella", Sipilä sanoo.

"Myös muissa osakeyhtiöissä varastot luetaan nettovarallisuuteen verotuksessa vähentämättä olevista arvoista."

Sipilän mukaan keskustelussa nettovarallisuudesta liikkuu väärinkäsityksiä.

"Sitkeästi elävä illuusio tasearvon käyttämisestä nettovarallisuuslaskennassa on syntynyt siitä, että EVL-yhtiöissä tasearvo ja verotuksessa vähentämättä oleva arvo ovat käytännössä aina samat."

EVL-yhtiön nettovarallisuuslaskennassa varaston arvo on yhtiön vaihto-omaisuuden verotuksessa vähentämättä oleva hankintameno. Lukema on siten sama kuin taseen vaihto-omaisuus.

Maatilayhtiössä varastot ja eläimet on verotuksessa vähennetty, mutta niille voidaan kuitenkin laittaa kirjanpitoarvoa taseeseen. Verotuksen jäännösarvon ja tasearvon välille syntyy siis ero, Sipilä kertoo.

"Kun tasearvon määrittäminen tapahtuu arvionvaraisesti ja yrittäjän oman harkinnan pohjalta, pitäisin outona, jos tätä käytettäisiin verotuksessa perusteena sille, kuinka suuri osuus osingosta verotetaan pääomatulona", Sipilä sanoo.

Osakeyhtiöittämisen ensisijainen hyöty on saada maa- ja metsätalous tai muu yritystoiminta 20 prosentin yhteisöverokannan piiriin, Sipilä muistuttaa maatilan yhtiöittämisen lähtökohdista.

"Se on se hyöty mitä tavoitellaan. Se myös kasvattaa nettovarallisuutta nopeammin ja mahdollistaa jatkossa edullisen osingon."

"Varoja yhtiöön siirrettäessä ensisijainen tavoite ei pitäisi olla, miten varat saa yhtiöistä pois", Sipilä toteaa pyrkimyksistä maksimoida osingonjakoa.