Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Agcon uutuusmoottori käy vedyllä, kun sylinterikansi vaihdetaan sytytystulpilla varusteltuun ‒ traktoreiden polttoaineet monipuolistuvat

    Agco Powerin Linnavuoren moottoritehdas Nokialla on esitellyt vaivihkaa jo elokuussa uuden Core-moottoriperheen, joka voidaan räätälöidä käymään vedyllä ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.
    Uutta moottoria on ehditty odottaa, sillä nykyinen mallisto näki päivänvalon 1990-luvun alussa, Kari Aaltonen kertoo.
    Uutta moottoria on ehditty odottaa, sillä nykyinen mallisto näki päivänvalon 1990-luvun alussa, Kari Aaltonen kertoo. Kuva: Veikko Niittymaa
    Nokia

    Tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen Agco Powerin moottoritehtaalta Nokialta hymyilee leveästi. Uusi moottoriperhe, Core, julkaistiin elokuun lopulla, kun samaan Agco-konserniin kuuluva Fendt esitteli uudet 700-sarjan traktorit Saksassa.

    Se oli samalla Core75:n ensiesiintyminen. Moottoritehdas pysytteli taka-alalla ja pysyy vastakin. ”Olemme pääasiassa traktoritehtaiden ja muiden asiakkaiden alihankkijoita ja se riittää.”

    Aaltosen mukaan moottorin kehittäminen on ollut valtava työ. Vanhasta on tallella vain ilman kuristusläppä.

    Uutta moottoria on ehditty odottaa, sillä nykyinen mallisto näki päivänvalon 1990-luvun alussa, Aaltonen kertoo.

    Uuden moottorisarjan kehittäminen polkaistiin liikkeelle vuonna 2014. Rima nostettiin korkealle, kun esimerkiksi Fendtin johto ilmoitti yksinkertaisesti, että vain alan paras kelpaa.

    Lopputulokseen on oltu tyytyväisiä, Aaltonen myhäilee. ”Tämä on parasta, mitä kaupasta saa. Toisaalta hyviä moottoreita tekevät muutkin.”

    Moottoria on testattu vuosia. Takana on kymmeniätuhansia testitunteja laboratoriossa ja kentällä.

    Fendt 700:n konepeiton alla on 7,5 litran kuusisylinterinen moottori, jonka maksimiteho on 223 kilowattia ja vääntöä muhkeat 1450 Nm:ä. Myöhemmin moottoriperheen jatkoksi on tulossa ainakin nelisylinterinen versio, Aaltonen kertoo.

    Moottorin nimelliskierrokset ovat 1700, mikä vähentää melua ja polttoaineen kulutusta. Minimikulutus on puristettu alle 190 grammaan kilowattituntia kohti.

    Uudessa moottorissa osien määrä on vähentynyt neljänneksen.
    Uudessa moottorissa osien määrä on vähentynyt neljänneksen. Kuva: Veikko Niittymaa

    Moottori vastaa kaasujalan polkaisuun herkästi ja vasteessa on päästy lähemmäs sähkömoottoreita, Aaltonen lupaa.

    Myös moottorin rakenne on muuttunut. Jakopää on siirretty moottorin edestä sen taakse, jolloin etupää on kaventunut.

    Osien määrä on vähentynyt neljänneksen, mikä lyhentää kokoonpanoaikaa. Imusarja on osa sylinterikantta, samoin vesipumppu. Öljynsuodatin ja -jäähdytin on paketoitu ja ovat samaa alumiinivalua. Nokka-akseli on ensimmäistä kertaa kannen yläpuolella.

    Moottoreiden päästövaatimukset kiristyivät Euroopassa pari vuotta sitten. Seuraava tiukennus on tulossa ehkä vuonna 2028 Yhdysvalloissa ja pari vuotta myöhemmin Euroopassa.

    Vaatimukset eroavat yhtä enemmän Atlantin eri puolilla ja lisäksi Yhdysvalloissa osavaltiot ovat etenemässä eri tahtiin.

    Euroopassa StageVI:ksi nimetty uudistuksessa pienhiukkasten ja typen oksidien päästöt pidetään ennallaan, mutta moottorin kulutusta ja samalla hiilidioksidipäästöjä aletaan seurata käytännön työssä. CO2-päästöjä halutaan alentaa 25-30 prosenttia.

    Metanoli ratkaisisi monta vetyyn liittyvää ongelmaa.

    Aaltonen pitää hyvänä, että todellisia päästöjä aletaan mitata ja valvoa, mutta on päättämättä, miten se tehdään, mihin CO2-päästöja verrataan.

    EU:n linjaukset uusiutuvasta energiasta harmittavat Aaltosta. EU hyväksyy uusiutuvaksi sähkön ja vedyn, mutta ei esimerkiksi uusiutuvaa metanolia, jota Aaltonen pitää vedyn hyvänä jatkojalosteena. Metanoli ratkaisisi monta vetyyn liittyvää ongelmaa.

    Uusiutuvat polttoaineet ja etenkin vety hallitsevat nyt moottorikeskustelua ja kaikki valmistajat ovat mukana kertomassa ratkaisuistaan.

    Aaltosen mukaan arki on kuitenkin toisenlainen. Vetyteknologian kehittäminen on vasta alussa, mutta kehittämistahti kiihtyy voimakkaasti. Valmistajilla on menossa kova kilpajuoksu, kun ne haluavat näyttää, että ovat edistyneet vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden kanssa.

    Agcon uutuusmoottori käy vedyllä, kunhan sylinterikansi vaihdetaan sytytystulpilla varusteltuun. Sama ratkaisu sopii vedyn lisäksi metaanille, metanolille ja etanolille.

    Aaltonen toppuuttelee vetyintoilijoilta. Vety on erinomainen polttoaine, mutta maatalousajoissa se tuskin yleistyy aikoihin.

    Vety pitää nesteyttää, jotta tankkausväli olisi siedettävä. Se tarkoittaa kaasun jäähdyttämistä -253 asteeseen tai paineistamista yli 500 baariin. Silti tankit pitää täyttää parin tunnin välein.

    Jos vetyyn halutaan mennä, ensimmäiseksi pitää saada aselväksi se, mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa ajoneuvoille. Sen jälkeen katsotaan polttoaineen jakelua ja saatavuutta ja lopulta kannattavuutta. Vasta sitten voidaan odottaa, että loppukäyttäjät kiinnostuvat.

    Tuotekehitysjohtaja näkee myös metaanin kuten biokaasun ja metanolin vetyä kiinnostavina moottorien polttoaineina vedyn rinnalla. Niiden käyttäminen on vetyä helpompaa ja valmistaminen vaatii vähemmän energiaa kuin synteettisen dieselin tekeminen.

    Aaltonen arvelee, että traktoreiden polttoaineet ovat jatkossa nykyistä monimuotoisempia.

    Sähkö yleistyy ja pienissä traktoreissa sähkö alkaa vähitellen olla varteenotettava vaihtoehto. Kun tehoa tarvitaan enemmän, nestemäiset polttoaineet pitävät pintansa. Akut ja latausmahdollisuudet asettavat rajat traktorin koolle.

    EU on julkaissut kunnianhimoiset suunnitelmat mäntämoottorien kieltämisestä vuoteen 2035 mennessä. Onneksi se koskee vain henkilöautoja, Aaltonen toteaa. Maa- ja metsätalouden kaltaisissa töissä ja maantiekuljetuksissa mäntämoottoria on vaikea ohittaa.

    Kuva: Veikko Niittymaa

    ”Elättelen ajatusta, että maatilat voisivat tuottaa itse uusiutuvaa polttoainetta kuten vetykä tuuli- tai aurinkovoimalla tai biokaasualannasta ja muista sivuvirroista. Mäntämoottorikalustolla niiden käyttö onnistuu.”

    Agco Power Oy

    Päätehdas sijaitsee Nokian Siurossa. Sodan aikana perustettu tehdas valmisti aluksi lentokoneen moottoreita.

    Valmistaa dieselmoottoreista etupäässä maa- ja metsätalouskoneisiin.

    Yhtiö siirtyi vuoden 2004 alussa yhdysvaltalaisen Agco Corporation omistukseen.

    Liikevaihto oli 314 miljoonaa euroa (2021)

    Liikevoittoa yhtiö näytti 8,9 miljoonaa euroa (2021)

    Työntekijöitä on noin tuhat neljässä tehtaassa

    Tuotekehityksessä työskentelee 150 henkilöä Suomessa ja 20 Brasiliassa