Kuivatuskulut hirvittävät

Kalle Jaakkola mittasi maanantaina Wellamo-vehnän kosteutta Padasjoella. Kuivatusajat ovat olleet pitkiä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Vehnän puintikosteudet ovat liikkuneet 20–30 prosentissa, padasjokelaisen Keinuhongan tilan isäntä Kalle Jaakkola kertoo. ”Niiden pitäisi olla alle 20:n, jotta kuivaamisessa olisi järkeä tämän syksyn viljan hinnoilla.”

Maanantaina Jaakkolan puintiurakka oli hiukan vaille puolessa välissä. Kaikkiaan puitavaa on 240 hehtaaria, omia, vuokramaita ja pystyyn ostettuja kasvustoja.

Alussa puintikelit olivat äärimmäisen hienot, Jaakkola toteaa. Nyt korjuu on sateiden takia mennyt ”väkisin puimiseksi, kun ei oikein hermo pidä.”

Eniten Jaakkolaa huolestuttaa leipäviljan tilanne. Vehnää oli maanantaina puimatta vielä 30 hehtaaria ja ruistakin muutama hehtaari. ”Onneksi Wellamo on ainakin aiemmin pitänyt sakolukunsa melko hyvin. Merkkejä itämisestä ei vielä ole.”

Valtaosa viljasta menee omien, runsaan 500 lihanaudan rehuksi. Osa siitä säilötään murskeviljana. Vehnä ja ruis on tarkoitus myydä leipäviljaksi.

Padasjoella pellot kantavat vielä hyvin, Jaakkola kertoo. ”Meillä on satanut vähemmän kuin monessa muussa paikassa Etelä-Suomessa, millimäärät eivät ole tolkuttomia.”

Kun kasvustot lisäksi ovat pystyjä ja maanantain pitkän ajan ennuste näytti loppuviikolle selkenevää, Jaakkola on toiveikas.

”Elokuuta on vielä viikko jäljellä ja puinnit puolivälissä – kokonaistilanne on ihan hyvä.”

Hän toteaa, että nyt on kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin kesken puintien tulee pitkähkö sadejakso.

”Viime vuonna puinnit aloitettiin heinäkuussa ja lopetettiin lokakuussa. Niin pitkäksi puintikausi ei ole koskaan venynyt.”

Sadejakso johtaa siihen, että työt kasaantuvat ja poudan koittaessa tulee kiire. Jaakkolalla on sateiden takia vielä pieni osa toisesta säilörehusadostakin korjaamatta.

Syysviljaa on tarkoitus kylvää parikymmentä hehtaaria. ”Se osuu samoille päiville kun pitäsi puida. Lisäksi meillä lannoitetaan syysviljamaat karjanlannalla, joten se vaatii työtä.”

Kuivikeoljista saatiin ennen sateita kokoon noin puolet. Nyt olki on jouduttu puitaessa silppuamaan, koska se ei olisi kuivunut.

”Täällä on kuukauden aikana satanut 202 milliä”, huittislainen Ilkka Kouvo kertoi maanantaina.

Syysrapsin viljelyn uranuurtajana tunnettu mies aikoi kylvää 40 hehtaaria rapsia, mutta maahan saatiin 17. elokuuta vain 15 hehtaaria. ”Sateet tulivat väliin. Nyt kylvö on auttamatta myöhäistä, eikä pellolle olisi mitään asiaakaan.”

Tänä vuonna Kouvolla on kasvussa 27 syysrapsihehtaaria.

Maanantaina puinnit olivat hiukan yli puolivälissä. ”Tänään saatiin puitua säiliöllinen rapsia ennen kuin alkoi sataa. Eilen puitiin loput timoteit ja 10 hehtaaria rapsia.”

Puimatta oli maanantaina 17 hehtaaria rapsia ja 50 vehnää.

Ohrat olivat täysin laossa 40 millin sadekuuron takia, mutta eivät ehtineet itää ennen puintia, Kouvo kertoo.

Kevätvehnästä viitisen prosenttia on laossa, ja lakopaikoissa näkyy tähkäidäntää.

27-prosenttisena puitu syysvehnä pyöri kuivurissa 12 tuntia. ”Se on tämänhetkisillä viljan hinnoilla liian paljon.”

Syysrapsi pääsee näillä säillä oikeuksiinsa. Sunnuntaina puidun rapsin kosteus oli 14,5 prosenttia, Kouvo kertoo. Harvaan kylvetty kasvusto on tukeva, pysty ja ilmava ja kuivuu nopeasti pienelläkin poudalla.

”Aivan toista kuin esimerkiksi sunnuntaina puitu timotei. Siellä lakopaikoista oli pakko ajaa yli, ne olivat kuin pesusieni. Timotei oli myös varissut paljon.”

Kouvon pellot ovat toistaiseksi kantaneet puimurin alla, vaikka jälkiä jääkin.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR arvioi, että viljasta on koko maassa puitu alle puolet. Syysrukiin puinnit ovat loppusuoralla, syysvehnistä on puitu 80–90 prosenttia, VYR:n alustava arvio kertoo.

Ohran puinnit ovat Etelä-Pohjanmaalla puolivälissä, mutta esimerkiksi Pohjois-Savossa vasta aivan alussa. Kevätvehnää on puitu viljoista vähiten.

Myös öljykasvien korjuu on aivan alkutekijöissään.

Usea VYR:n asiantuntijaraatilainen arvioi, että laatutappiota on jo tullut. Lakopaikoissa näkyy itämistä, ja kasvustot ovat paikoin alkaneet ränsistyä ja tummua.

Syysviljan kylvöaikeet ovat viime syksyä suuremmat, mutta sateinen sää saattaa rajoittaa niiden toteutumista.

SATU LEHTONEN

Avaa artikkelin PDF